Viljamarkkinoiden epävarmuus
27.8.2010
Viljakaupan tilanne on tällä hetkellä varsin epävarma. Viljojen hinnat ovat nousseet selvästi maailmalla ja Suomessakin alkusyksyn hintanoteeraukset ovat selvästi korkeampia kuin 2008 ja 2009.
Koko Euroopan laajuisen ”intiaanikesän” seurauksena Venäjän ja Ukrainan viljasadot ja erityisesti vehnäsadot jäävät merkittävästi pienemmiksi kuin keväällä arvioitiin. Molemmat maat ovat jo päättäneet vehnän vienti-
rajoituksista.
Suomessa viljojen, erityisesti ohran viljelyala pieneni merkittävästi ja viljojen kokonaissato on pienin 2000-luvulla. Kovin kauas historiaan ei kuitenkaan tarvitse mennä, sillä vuosina 1998 ja 1999 korjattiin pienempi kokonaissato kuin 2010. Moni viljelijä manailee sitä, että ohrat tuli myytyä interventioon ja että iso osa pellosta jäi luonnonhoitopelloksi, viherlannoitusnurmeksi tai kesannoksi.
Jälkiviisaus on kuitenkin aina helppoa. Jos ohran viljelyala olisi jäänyt ennalleen, kotimaan markkinat olisivat taas täynnä rehuviljaa. Viljan kannattava vienti on hetkittäin mahdollista, mutta kannattava vienti Suomesta vaatii kuitenkin aina merkittävää hintaeroa Suomen ja vientimaiden hinnoissa kuljetuskustannuksista johtuen. Nykyinen kotimaan tilanne tasapainottaa markkinoita ja jatkoa ajatellen öljy- ja valkuaiskasvien viljelyn lisääminen ja rehuohra-alan pitäminen kurissa on markkinoiden mukaista toimintaa. Laadukkaan elintarvikekauran viljelylle on myös edelleen tilaa.
Viljojen tulevaa hintakehitystä on vaikea arvioida, sillä niin paljon riippuu siitä, millaiseksi sato lopulta muodostuu ja mitä tapahtuu eteläisen pallonpuoliskon vilja-alueilla. Tilanne on nyt kuitenkin olennaisesti erilainen kuin 2007, kun edellinen viljojen äkillinen hintojen nousu alkoi. Silloin viljavarastot olivat maailmanlaajuisesti erittäin alhaisella tasolla ja maailmantalous kasvoi vauhdilla. Spekulantit huomasivat tilaisuutensa ja nostattivat viljan hintaa vauhdilla. Vuoden 2008 hyvä sato ja tuotantopanosten hintojen nousu kuitenkin toi viljan hinnat alas ja vuoden 2009 hyvä sato täytti varastot niin meillä kuin muuallakin. Nyt varastot ovat melko täynnä, mutta edelleen viljan hinnannousun takana on osittain spekulaatiota. Vasta kun sato- ja varastotilanne ovat selvillä, hinnat asettuvat oikealle markkinatasolleen.
Pari asiaa on kuitenkin varmaa. Viljan hinnan nousu saa tuotantopanosten hinnat, erityisesti rehujen ja lannoitteiden, nousemaan ja se kirpaisee kaikkia viljelijöitä. Tästä huolimatta Yaran ilmoitus lannoitteiden kaupan keskeyttämisestä hintaepävarmuuteen vedoten on kuitenkin aikamoista liioittelua. Joku voisi pitää sitä jopa pelottelutaktiikkana.
Sähköturvallisuus
Asta- ja Veera-myrskyjen seurauksena useilla maatiloilla sähköt ovat olleet poikki parikin viikkoa. Jokaisella maatilalla pitäisi olla varasuunnitelma sähkökatkoja varten. Jokaiselle tilalle ei kannata hankkia varavoimalaa, mutta isoilla karjatiloilla se alkaa olla välttämättömyys. Pienemmät tilat ja kasvinviljelytilat voivat hankkia varavoima-koneen yhdessä ja kierrättää sitä tilalta toiselle tarpeen mukaan.
Moni luottaa siihen, että sähköt ovat useimmiten poikki vain vähän aikaa. Tämän kesän myrskyt opettivat, että kohdalle osuessaan sähkölinjojen tuho voi olla varsin totaalista. Sähkö-yhtiön varsin nimellinen korvausvelvollisuus yli 12 tunnin sähkökatkoksista ei paljoa lohduta, jos maatila on ilman sähköä useamman viikon.
Pentti Törmä