Rahoituksen saanti uhkaa investointeja
26.4.2013
Maatilatalouden investoinnit, erityisesti rakennusinvestoinnit ovat isoja hankkeita. Kustannukset kohoavat helposti satoihin tuhansiin euroihin ja uuden sikalan tai navetan kohdalla puhutaan käytännössä miljoonainvestoinnista.
Tällainen investointi vaatii rahoittajan näkökulmasta kunnolliset ja uskottavat rahoitussuunnitelmat ja kohtuullisesti omarahoitusosuutta, vaikka hankkeeseen saataisiin investointitukea valtiolta.
Pankkien tiukentuneet vakavaraisuussäädökset ovat tuoneet uuden esteen maatilainvestointien rahoitukseen. Iso rakennuskohde saattaa olla varsinkin paikalliselle rahoituslaitokselle liian suuri yksittäinen riskikeskittymä.
Tiedossa on tapauksia, jossa investointia suunnitteleva on saanut myönteisen investointitukipäätöksen valtion suunnalta, mutta hanke kaatuu siihen, ettei pankista saa lainaa. Kyse ei ole välttämättä vakuuksista vaan pankin taseesta ja yksittäisestä riskistä.
Rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen koskee kaikkia muitakin pienten ja keskisuurten yritysten omistajia maatalousyrittäjien lisäksi, joten valitettavasti kynnys yritystoiminnan aloittamiseen ja laajentamiseen Suomessa kasvaa koko ajan.
Maatalouden investointien rahoittamisessa on rohkeasti lähdettävä hakemaan uusia ratkaisuja. Jo nyt teurastamot ovat rahoittamassa erityisesti suurempia sikalahankkeita, mutta selvää on, että myös meijeripuolella on mietittävä osallistumista alkutuotannon rahoittamiseen.
Varsinaisten pääoma- ja kiinteistösijoittajien tuloa maatalouteen on odoteltu Suomessa jo pitkään. Esteitä tälle on ollut monia, muun muassa perheviljelmäpohjainen omistusmuoto, alan tuntemattomuus pääomasijoittajien näkökulmasta ja myös tuotannon heikko kannattavuus.
Isot tuuli- ja biokaasuvoimalahankkeet ovat tuoneet pääomasijoittajat lähemmäksi maataloutta. Samaan aikaan viljelijät ovat entistä useammin liikkeellä yhdessä ja yritystä lähdetään rakentamaan yhteisomistuksen ja osakeyhtiön pohjalle.
Suomen pääomasijoitusyhdistyksen verkkosivuilta löytyy suoraan ne pääomasijoittajat, jotka ilmoittavat halukkuutensa sijoittaa maatalouteen.
Toinen vaihtoehto rahoituksen hakemiseen on kääntyminen suoraan asiakkaiden tai asiaan intohimoisesti suhtautuvien puoleen. Näistäkin löytyy jo muutama esimerkki Suomesta.
Kolmas taho, jonka toivoisi tulevan entistä voimakkaammin mukaan maatilarahoitukseen ovat vakuutusyhtiöt mukaan lukien eläkevakuuttajat. Vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuus on merkittävä ja osallistuminen maatalousyritysten rahoittamiseen olisi yksi tapa hajauttaa sijoitusomaisuutta.
Kun maatilatalous muuttuu entistä selvemmin yritystoiminnaksi, myös maatilojen rahoitusmallien pitää lähentyä muiden yritysten rahoitusta.
Erinomaista eristystä
KM:n ja TM Rakennusmaailman yhdessä tekemä muovipohjaisten eristeiden vertailu kertoo sen, että eristetekniikassa on viime vuosina tehty huimia harppauksia eteenpäin. Erityisesti uudet tyhjiöeristeet pystyvät hämmästyttäviin eristystuloksiin ohuina eristepaksuuksina.
Uusien eristeiden ongelmina ovat vaikea työstettävyys ja kallis hinta. Maataloudessa löytyy monia kohteita, joissa täytyy eristää kohtuullisen pieni pinta-ala, mutta eristettävän pinnan paksuus halutaan säilyttää mahdollisimman ohuena. Näihin rajoitettuihin käyttötarkoituksiin uudet eristeet soveltuvat erityisen hyvin.
Pentti Törmä