Raadot konttiin
15.1.2010
Oikeutta eläimille -järjestön kuvaamat ja internetissä nähtävissä olevat videokuvat puhuttivat kansalaisia joulukuussa. Osassa kuvia oli selkeitä laiminlyöntejä, mutta merkittävä osa kuvista oli aivan normaaleista sikaloista.
Sikala on joskus likainen, meluinen paikka ja porsitushäkeissä olevat emakot saattavat pureskella häkin rautoja, mutta niin kauan kuin yrittäjä toimii annettujen normien puitteissa ei häntä voi syyllistää. Kotimaisen tuotannon ajaminen liian ahtaalle kotoisia normeja kiristämällä on silmien sulkemista ongelmilta. Tuotanto vain siirtyy sinne, missä säädökset ovat löyhempiä tai niitä ei valvota yhtä hyvin kuin täällä.
Videot voi jättää omaan arvoonsa, kun muistaa, että järjestön tavoitteena ei ole tuotantoeläinten olojen parantaminen vaan kotieläintuotannon lopettaminen.
Silti tästäkin keskustelusta kannattaa oppia. Eniten keskustelua herättivät enemmän tai vähemmän loukkaantuneet siat sekä tyräsiat. Usein myös yrittäjän kannalta kannattavin ratkaisu on päättää eläimen päivät mahdollisimman nopeasti, jos eläin on vakavasti loukkaantunut. Teurastamossa hylättävän sian ruokkiminen on huonoa bisnestä, joten jokaisen kannattaa päivittää omat eläinten lopettamiskäytäntönsä sekä raatojen käsittely.
Isosta sikalasta löytyy lähes joka aamu kuollut sika tai pikkupossu ja normaaleihin työ-rutiineihin kuuluu raadoista huolehtiminen. Ja raadon paikka on asianmukaisessa raatokontissa, ei sikalan takana. Sikalan takana on runsaasti paikkoja ihan muille…
Vilja päätyy nyt interventioon
Vaikea viljamarkkinatilanne ei ole helpottunut, vaikka interventio-ostot ovat pyörineet jo pari kuukautta. Viljakauppaa ei juurikaan tapahdu, sillä kotimaisen kaupan ja teollisuuden varastot ovat täynnä ja ylijäämä viljan vienti nykyisillä viljahinnoilla on varsin toivotonta puuhaa. Intervention osalta myös viljan varastointitilanne on osittain auki. Interventioviljan varastointi Viroon, Muugan satamaan, on toistaiseksi vielä auki ja sekään ei välttämättä ratkaise interventiovarastojen tarvetta.
Maaseutuviraston mukaan interventioon on tulossa viljaa liki 500 miljoonaa kiloa, josta noin 400 miljoonaa kiloa on ohraa. Vielä nyt komission on pakko ottaa vastaan interventioviljan laatuehdot täyttävä ohra ja vehnä, mutta ensi syksyllä tätä turvaverkkoa ei ohralle enää ole. Pahimmassa tapauksessa rehuohran hinta saattaa tippua pysyvästi interventiohinnan alapuolelle ja samalla se kiskoo myös muiden (rehu)viljojen hintaa alaspäin.
Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi kovapäisimmänkin ymmärtää, että rehuohran (ja myös rehukauran) kylvöalaa on pakko supistaa ainakin vuoden ja ehkä jopa useamman vuoden ajan. Nyt kun lumi peittää maata, on hyvä aika miettiä omaa viljelysuunnitelmaa ja harkita tarkkaan vaihtoehtoisia kasveja, erityisesti öljykasveja tai tukijärjestelmän tarjoamia muita mahdollisuuksia kuten luonnonhoitopeltoa, viherlannoitusnurmea tai kesantoa.
Ja jos pakko on viljellä viljaa, sitten mieluummin vehnää ja mielellään hieman aikaisempaa ja viljelyvarmempaa lajiketta, kuin viime vuosina on ollut tapana. Vehnällä on vielä ensi syksynäkin rajoitettu interventio ja vehnän hinta pysynee joka tapauksessa parempana kuin ohran.
Pentti Törmä