Pienpuhdistamot vertailussa
27.11.2009
Haja-asutusalueiden jätevesiasetus on hämmentänyt maaseudun asujia jo useamman vuoden. Valtaosa viemäriverkkojen ulkopuolisista asukkaista ei ole tehnyt mitään, sillä kukaan ei oikein tunnu tietävän millaisia laitteistoja kannattaa asentaa tai kannattaako laitteistoja asentaa vielä ollenkaan. Edes 10 vuoden siirtymäajan kuluminen yli puolenvälin ei ole saanut maaseudun ihmisiä liikkeelle. Moni epäilee, että koko asetus joudutaan muokkaamaan uusiksi.
Tiedon tarve on huutava, sillä Suomen ympäristökeskuksen ohjeet laitteistojen suhteen ovat varsin ympäripyöreitä. Hämmennystä lisää se, että pienpuhdistamon hankinta ja käyttökustannukset ovat varsin korkeat verrattuna normaaleihin sakokaivoihin eli varsinkin 1-2 asukkaan pientalolle investointi on erittäin kova. Puhumattakaan siitä, että uudet laitteistot vaativat jatkuvaa tarkkailua ja kemikaalien lisäystä, kun aiempi järjestelmä eli lähes omaa eloaan, kun vain muisti tyhjentää aika ajoin sakokaivojen pohjalle kertyneen lietteen.
KM, TM Rakennusmaailma ja MTT lähtivät yhdessä, ainakin lehtien näkökulmasta, kaikkien aikojen haastavimpaan ja myös kalleimpaan vertailuun. Pernajan kunta tarjosi mahdollisuuden pienpuhdistamojen vertailuun ja syksyn aikana kahdeksan johtavaa pienpuhdistamoa on asennettu paikalleen. Ensimmäisiä vertailutuloksia on tulossa keväällä 2010, joten jos mietit pienpuhdistamon hankintaa, malta hetki. Tutkittua vertailutietoa on kohta saatavilla.
Rakennusten muunneltavuus
Maaseudun rakentamisessa ei takavuosina juurikaan mietitty sitä, onko rakennukselle muuta käyttöä kuin rakennusvaiheessa suunniteltu käyttö. Nykyisin rakennusten monikäyttöisyys, muunneltavuus ja jopa täysi siirrettävyys on erittäin olennainen asia. Myös useimpien rakennusprojektien rahoittajat eli pankit edellyttävät sitä, että on etukäteen mietitty rakennuksen vaihto-ehtoista käyttötarkoitusta.
Tässä lehdessä on useita esimerkkejä rakennuksista, joiden käyttötarkoitusta on muunneltu tai joissa jo rakennusvaiheessa on mietitty, mitä rakennuksella tehdään, jos tuotantosuunta vaihtuu tai tuotanto loppuu. Usein vaihto-
ehtoisen käytön miettiminen ei välttämättä edes nosta rakentamiskustannuksia, mutta voi johtaa toisenlaiseen rakennustekniseen toteutukseen, kuin alunperin suunniteltiin.
Viljelijät ovat harvinaisen kekseliäitä rakennusprojekteissaan ja useimmiten myös erittäin taitavia käsistään. Joka kerta kun vierailee maatilalla, löytää jonkun persoonallisen ja ennen kaikkea kyseisen tilan olosuhteisiin soveltuvan toimivan rakennusratkaisun.
Hyviä rakentamisvinkkejä löytyy tästäkin lehdestä ja me toimituksessa toivomme, että vastaavia vinkkejä lähetettäisiin tänne toimitukseen, sillä käytännön olosuhteissa hioutuvat parhaat ratkaisut.
Pentti Törmä