Järkeä haja-asutuksen jätevesisäädöksiin
23.7.2010
Tämän lehden sivuilla 42-59 kerromme yhdessä MTT:n ja TM Rakennusmaailma -lehden kanssa tehdyn haja-asutusalueille suunnattujen jätevesien pienpuhdistamojen vertailun ensimmäisistä tuloksista. Tulokset ovat varsin karua luettavaa. Vain yksi laitteisto kahdeksasta selviytyi hetkittäin jätevesiasetuksen asettamista vaatimuksista.
Viranomaiset Suomen ympäristökeskusta ja ympäristöministeriä myöten ovat testitulosten paljastuttua lähteneet keskustelemaan siitä, pitäisikö laitteita testata nykyistä CE-testiä paremmin ja onko puhdistusvaatimusten raja-arvoja korjattava. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on korostanut, ettei asetus määrää pienpuhdistamoa pakolliseksi vaan muukin ratkaisu käy, jos vain asetuksen puhdistusvaatimukset täytetään. Käytännössä tämä siirtää vastuun kokonaan käyttäjälle. Puhdistustulosten valvonta jää täysin auki, samaten mahdolliset rangaistukset, jos asetuksen vaatimukset eivät täyty.
Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta on muodostumassa juuri sellainen soppa kuin pahimmillaan pelättiin. Kukaan ei oikein tiedä millaisia laitteita pitäisi asentaa tai edes millä aikataululla, varsinkin kun asetussäädöksiin on suunnitteilla helpotuksia muun muassa iän ja sosiaalisen tilanteen takia.
Laitteistojen osittaista toimimattomuutta olennaisempi asia on se, että lähes kaikki vertailussa olevat laitteet vaativat jatkuvaa huoltoa, tarkkailua ja säätöä toimiakseen edes auttavasti. Nykyaikainen viemärijärjestelmä ei voi toimia näin, vaan käyttäjän kannalta sen on oltava yksinkertainen käyttää ja lähes huoltovapaa. Ainoa asia, joka voidaan säilyttää tavallisen käyttäjän hartioille on säännönmukaiset tai hälytykseen perustuvat tyhjennykset.
Valtaosassa rakennuksia normaali, hyväkuntoinen kolmen sakokaivon yhdistelmä antaa täysin riittävän puhdistustuloksen, kunhan huolehditaan kiintoaineen tyhjennyksistä ja siitä, että poistoviemäri puretaan paikkaan, jossa vesi ja siinä olevat ravinteet kulkeutuvat kasvillisuuden käyttöön. Uudisrakennuksissa kaksiviemärijärjestelmä, jossa vessavedet menevät umpisäiliöön ja harmaat vedet imeytyskenttään on halvin ja toimintavarmin ratkaisu.
Näiden rinnalla pitää haja-asutusalueiden viemäriverkkoa kehittää vauhdilla. Tähän avautuu hyvät mahdollisuudet, sillä haja-asutusalueilla joka tapauksessa joudutaan tekemään merkittäviä infrastruktuuritöitä sähkö- ja laajakaistaverkon takia. Sähköyhtiöiden, teleyhtiöiden, vesi- ja viemärirakentajien ja tavallisten käyttäjien intressit ovat yhteneväiset. Sähkölinjat, valokuidut, vesi- ja viemäriputket kuuluvat maan alle. Paras ratkaisu on ohjata viemärivedet keskitetysti isoon puhdistamoon/bioenergialaitokseen, jossa niistä voidaan tehdä sähköä, lämpöä ja uusia ravinteita peltoviljelyä varten. Tällaista on nykyaikainen viemäritekniikka ja sitä vaatii myös kestävän kehityksen politiikka.
Pitkä, kuuma kesä
Tämä kasvukausi alkoi varsinkin eteläisessä Suomessa myöhään ja märkänä, mutta kesäkuun lopulta pitkälle heinäkuuhun ajoittunut hellejakso kasvatti lämpösummaa vauhdilla. Öljykasvien viljelyala kasvoi tänä vuonna rajusti, mutta valitettavasti kuuma keskikesä sopii öljykasveille huonosti. Rypsin ja rapsin kukinta-aika jää lyhyeksi ja samalla satoa menetetään.
Kuumuuden lisäksi kesästä on tulossa pitkä ainakin sadonkorjaajan silmin. Yli kuukauden mittaiseksi venynyt kylvökausi aiheuttaa sen, että syksyllä myös puintikausi venynee harvinaisen pitkäksi, vaikka kasvilajikevalikoimaa viime hetkellä muutettiinkin lyhyemmän kasvuajan lajikkeisiin. Toivon mukaan myös syksy on pitkä, lämmin ja sopivan kuiva sadonkorjuuta ja syyskylvöjä ajatellen.
Pentti Törmä