Euroopan parlamentin valta on kasvussa
29.5.2009
Euroopan parlamentin vaalit pidetään Suomessa 7. kesäkuuta. Tämän lehden ilmestyessä ennakkoäänestys on jo käynnistynyt. Ennakkokyselyissä suomalaisten into osallistua vaaleihin on ollut kohtuullisen laimeaa. Europarlamenti koetaan varsin kaukaiseksi paikaksi ja Suomen ja suomalaisten parlamentaarikkojen vaikutusvalta kovin pieneksi liki 800-jäsenisen parlementaarikkojoukon kes-
kuudessa. Parlamentin ryhmätkään eivät oikein sovellu totuttuun suomalaisen poliittisen kentän jakoon.
Vaikka vaali ei välttämättä herätä viljelijöissäkään suuria intohimoja, ei pidä unohtaa, että europarlamentin valtaa on johdonmukaisesti lisätty koko sen ajan, mitä Suomi on ollut EU:n jäsenmaana. Vaikka kaikkein tärkeimmät maatalouspolittiiset päätökset tehdään komission ja ministerineuvoston yksimielisillä päätöksillä, ei parlamentin valtaa maatalousasioissakaan pidä vähätellä. Halutessaan parlamentti voi varsin tehokkaasti estää, hidastaa ja muuttaa maatalouspoliittisia päätöksiä, erityisesti EU:n budjetin kautta.
Suomen kansallisten etujen mukaista on, että myös tälle kansainväliselle areenalle valitaan päteviä edustajia, jotka puoluekannastaan riippumatta ymmärtävät maaseudun ja maatalouden merkityksen sekä koko Euroopalle että Suomelle.
Marttilalla riittää haasteita
MTK:n uudella puheenjohtajalla, maidontuottaja, MMT Juha Marttilalla on edessään varsin haasteellinen tehtävä. MTK:n kenttäväki on jakautunut kovin monella tavalla. Vastakkain ovat tukialueet, eri tuotantosuunnat, päätoimiset viljelijät ja osa-aikaisviljelijät ja myös lopettelevat ja jatkavat viljelijät. Nykyisessä jäsenkunnassa kasvinviljelytiloilla on jo selvä enemmistö ja kotieläintilojen määrän vähentyessä vastakkainasettelu väistämättä kärjistyy. Marttila joutuu taiteilemaan eri intressitahojen välillä ja haukkuja tulee tasaisen varmasti joka suunnasta. Toivottavasti pätevän taloustutkijan kantti pitää ja Marttila pystyy keskittymään kaikkein olennaisimpiin asioihin eli markkinaedunvalvontaan sekä mahdollisimman hyviin ja tasapuolisiin tukiratkaisuihin.
MTK:n edunvalvontaa uhkaa myös järjestön talous. Tuore vuosikertomus kertoo karua tietoa siitä, miten riippuvainen MTK on sijoitustoiminnan ja oman liiketoiminnan (lähinnä Maaseudun Tulevaisuus -lehden) tulovirroista. Jäsenmaksuilla katetaan vain murto-osa, noin 15 prosenttia, edunvalvonnan kuluista. Nykyisessä taloustilanteessa sekä sijoitustoiminnan että julkaisutoiminnan tuotot vähenevät varmasti. Uudella puheenjohtajalla voi olla edessään myös järjestön akuutti talouskriisi, vaikka järjestöllä on mittava omaisuus. Talonpoikaiseen tyyliin kun ei kuulu se, että juoksevia kuluja katetaan kiinteää omaisuutta myymällä.
Pentti Törmä