Eurokuria
28.5.2010
Viimeisen reilun kuukauden ajan koko euroalueen huomio on keskittynyt Kreikkaan. Kreikan valtion holtiton taloudenpito johti siihen, että kansainvälisten sijoittajien usko Kreikan kykyyn maksaa velkojaan romahti ja Kreikan valtion lainojen korot pompahtivat nopeasti moninkertaisiksi. Muilla EU-mailla (ja kansainvälisellä valuuttarahastolla IMF:llä) ei käytännössä ollut muuta mahdollisuutta kuin pelastaa Kreikka myöntämällä sille lainaa markkinoiden hinnoittelemaa korkoa alhaisemmalla hinnalla.
Moni EU-kansalainen ja myös rahoitusalan ammattilainen epäilee, ettei Kreikka pysty maksamaan lainojaan takaisin. Jälkiviisaana on helppo todeta, että euroaluetta perustettaessa olisi pitänyt tarkemmin tutkia kaikkien eurojäsen-
maiden valtiontalouden todellinen kunto. Päätös euroon siirtymisestä oli kuitenkin osin poliittinen ja Etelä-Euroopan isojen jäsenmaiden Espanjan, Italian ja Kreikan jättäminen euron ulkopuolelle ei ollut poliittisesti mahdollista.
Euroon siirtymisen jälkeen ”eurokurin” valvonta jäi liiaksi jäsenmaiden omiin käsiin ja Euroopan keskuspankin EKP:n rooli euroalueiden maiden talouksien vahtina jäi liian pieneksi, vaikka etukäteen riippumattoman EKP:n pelättiin kaappaavan talousvallan jäsenmailta. EKP on osoittautunut liian hitaaksi ja viime kädessä voimattomaksi jäsenmaiden kurinpidossa. Varsinkin eteläiset jäsenmaat ovat systemaattisesti eläneet yli varojensa ja myös EU:n kovan ytimen maat Saksa ja Ranska ovat lipsuneet euroehtojen väärälle puolelle ilman suurempia rangaistuksia.
Euroalueen vaikeudet ovat johtaneet euron arvon nopeaan heikkenemiseen ja samalla ovat pörssikurssit maailmanlaajuisesti tempoilleet voimakkaasti. Välillä ollaan menty kymmenen prosenttia ylöspäin ja seuraavana päivänä vastaava määrä alaspäin. Vaikka reaalitalous on toipumassa lamasta, rahamarkkinoiden sekamelska hidastaa ja vaikeuttaa talouden toipumista.
Suomalaiselle vientiteollisuudelle, erityisesti metsäteollisuudelle, euron heikkeneminen on eduksi. Metsäyhtiöiden tulokset kääntyivät alkuvuonna 2010 selvästi parempaan suuntaan katastrofaalisen vuoden 2009 jälkeen. Sanoma- ja aikakauslehtipaperin markkinatilanne on edelleen synkkä, mutta onneksi Suomen metsä-
teollisuus ei ole riippuvainen pelkästä paperista. Puuta Suomessa riittää metsäteollisuuden tarpeisiin, vaikka metsäteollisuus varoittelee energiaratkaisun vaarantavan kuitupuumarkkinat. Kansantalouden kannalta on tärkeää, että metsä- ja metalliteollisuuteen perustuva teollisuus vetää nyt, kun elektroniikka-teollisuus, Nokia etunenässä, yskii.
Kaikista vaikeuksista huolimatta euroon siirtyminen oli oikea ratkaisu ja EU:n tavoitteena on oltava, että jollakin aikavälillä kaikki jäsenmaat ovat yhteisessä ja arvoltaan varsin vakaassa valuutassa. Ilman yhteistä valuuttaa sisämarkkinat eivät voi toimia kunnolla.
Ilmastohaittaa
Tänä vuonna kevät saapui varsin verkkaisesti eteläiseen Suomeen. Kylvöjen alku siirtyi viime vuosista totutuista hieman myöhäisemmäksi ja käytännössä kylvöt alkoivat Suomen pohjois-eteläsuunnassa pitkällä viljanviljelyalueella lähes yhtaikaa. Vaikka toukokuun puolivälin hellejakson aikana Suomessa oli lämpimämpää kuin Espanjassa, ei Suomen luonnonhaitat ole kadonneet.
EU uudistaa parhaillaan lfa-tukialueiden määrittelyä ja tavoitteena on saada puhtaasti luonnontieteelliset kriteerit tukialuejaon perustaksi. Sivulta 6 alkava juttu osoittaa hyvin, ettei tämä periaate toteudu nykyisessä lfa-tuessa.
Pentti Törmä