Energia paketissa
30.4.2010
Valtioneuvosto teki viime viikolla varsin kauaskantoisen päätöksen Suomen energiantuotannon linjauksista. Viralliset päätökset tekee eduskunta, mutta näyttää varsin todennäköiseltä, että Suomeen rakennetaan kaksi uutta ydinvoimalaa rakenteilla olevan Olkiluoto3:n lisäksi. Ydinvoimapäätös herättää kovia tunteita, mutta keskustelussa usein unohtuu, että nykyisin tuomme ydinsähköä Venäjältä ja Loviisan ydinvoimalan molemmat yksiköt sulkeutuvat vajaan 20 vuoden päästä.
Energiakysymyksiin ei ole helppoa ratkaisua ja kaikissa suunnitelmissa aikajänne on niin pitkä, ettei varmaa tietoa ole kenelläkään.
Ennen ydinvoimapäätöstä hallitus rutisti kasaan uusiutuvan energian paketin, jota moni kutsuu risupaketiksi, sillä uusiutuvassa energiassa satsataan tuulivoimaan ja biopolttoaineisiin, mutta ennen kaikkea puuenergiaan. Säästöä haetaan muun muassa lämpöpumpputekniikan avulla.
Koko energialinjauksen takana on kaksi konkreettista syytä. EU:n päätösten mukaan Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Toinen syy on energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite. Taustalla vaikuttivat kuitenkin myös muut tekijät, kuten halvan energian turvaaminen kotimaiselle teollisuudelle sekä irtautuminen riippuvaisuudesta Venäjän tuontisähköstä.
Ydinvoiman ja uusiutuvan energian lisäämisellä ratkaistaan pitkälti hiilidioksidipäästöjen ongelma, mutta lisääntyvä ydinenergia tuo luonnollisesti mukanaan toisen (ja monen mielestä paljon vakavamman) ongelman eli kasvavan määrän loppusijoitettavaa ydinjätettä. Toisen luvansaajan, Fennovoiman osalta ydinjätekysymys on vielä kokonaan auki.
Uusiutuvan energian osalta ehdotettu tavoite on äärimmäisen kova, varsinkin kun mittava vesivoiman lisärakentaminen on nyky-Suomessa lähes mahdotonta. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan vuonna 2020 arviolta 124 terawattituntia, kun nyt Suomessa tuotetaan uusiutuvaa energiaa noin 87 terawattituntia. Lisätarve on noin 38 terawattituntia eli tavallisen sähkönkäyttäjän mittayksiköin 38 000 000 000 kilowattituntia.
Tavoitteena on nostaa nykyinen puun energiakäyttö, 5 miljoonaa kuutiota, 13,5 miljoonaan kuutioon. Tavoitetta voi kutsua haasteelliseksi tai mahdottomaksi aivan kommentoijan näkökulmasta riippuen. Laskennallisesti puuta kyllä riittää, sillä tälläkään lisäyksellä ei talousmetsien vuotuista kasvua pystytä hyödyntämään kokonaan, varsinkin kun teollisuuden ostama puumäärä on laskenut selvästi ja todennäköisesti myös melko pysyvästi. Siitä huolimatta teollisuus pelkää varsinkin kuitupuun katoavan sellutehtaiden sijaan polttoon.
Maaseudun yrittäjille satsaus puuenergiaan tuo uutta työtä ja mahdollisuuksia, erityisesti harvennushakkuisiin, haketukseen ja kuljetuksiin. Myös pienten ja keskisuurten sähköä ja lämpöä tuottavien voimalayksiköiden taustalla voi syntyä uutta, maaseudun asukkaiden itse omistamaa yritystoimintaa.
Yksi asia on kuitenkin varmaa. Energia ei halpene. Siksi jokaisen maatilayrittäjän pitää katsoa kriittisesti myös omaa energiankulutustaan, erityisesti tilan ulkopuolelta ostettavan energian osalta. Siihen saa nyt apua maatilan energiasuunnitelmista. Jokainen voi säästää energiaa yllättävän pienillä ja edullisilla muutoksilla jokapäiväisessä käyttäytymisessään.
Pentti Törmä