Luonnollinen ilmanvaihto toimii
20.2.2007
Verhoseinäisen navetan rakentaminen Suomeen ei ole enää harvinaista. Luonnollisella ilmanvaihdolla toimiva navetta on hiljainen ja käyttökustannukset lämmittämättömässä tilassa edulliset. Rakennusten käyttökokemukset vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissamme vaikuttavat rohkaisevilta. Ja mikä tärkeintä, eläimet ovat terveitä.
Yläneelle navetan rakentaneet Maija Viitala ja Marko Sankari ovat verhoseinäratkaisuun silminnähden tyytyväisiä. Nuoripari on tuottanut yhdessä maitoa viitisen vuotta Keskitalon tilalla.
He ostivat Markon kotitilan vuonna 2002 ja pyörittävät tilaa yhtymänä. Viljeltyä pinta-alaa on vuokramaineen 65 hehtaaria, joista suurin osa on nurmella.
Pariskunta piti ensin lypsykarjaa tilan
18-paikkaisessa pitkäparsinavetassa, joka oli rakennettu vuonna 1968. Pian tilakauppojen jälkeen alkoi kuitenkin tuntua siltä, että uuden navetan rakentaminen olisi ajankohtaista.
”Vanha navetta oli todella työläs, väki-rehutkin kannoimme lehmille sangoilla”, Viitala muistelee. ”Lisäksi se oli ajan rakennustyylin mukaisesti ahdas.”
Alusta asti oli selvää, että uusi navetta on makuuparsipihatto. Verhoseinäinen rakennus alkoi kiinnostaa, vaikka pariskunta ei muistakaan, mistä ensimmäinen kipinä verhoseinänavettaan tuli. ”Kävimme katsomassa muutamaa verhoseinäistä navettaa Pohjanmaalla 25 asteen pakkasella. Kun näimme, että ne toimivat, oli päätös tehty.”
Navetan suunnittelu ja rakentaminen kävivät joutuisasti
Navetan suunnittelu aloitettiin syksyllä 2004 navettarakennusten suunnitteluun erikoistuneen arkkitehti Jouni Pitkärannan kanssa. ”Meillä löytyi Jounin kanssa heti yhteinen sävel ja suunnittelu olikin sikäli mieluinen projekti”, emäntä kehuu.
Navetan koko hahmottui hiljalleen ja umpipaikkojen kanssa lypsäville rakennettiin 57 parsipaikkaa. ”Eläinmäärän kolminkertaistuminen entiseen nähden riittää meille ainakin tällä hetkellä”, Viitala toteaa.
”Navettaa suunniteltaessa pidimme mielessämme Jouni Pitkärannan lausahduksen ”keep it simple” eli yritimme tehdä kaiken turhia kommervenkkeja välttäen”.
Suunnittelu kesti kahdeksan kuukautta ja huhtikuun 2005 lopulla kaivinkone oli ensimmäisen päivän rakennuspaikalla töissä. Kuukauden päästä tehtiin ensimmäinen valu ja heinäkuun alussa pystytettiin ensimmäiset liimapuupalkit.
Rakennustyömaalla työskenteli kaksi rakennusmiestä punkalaitumelaisen Paavo Hällforsin rakennusliikkeestä. Loppurutistuksen aikana töissä oli neljä miestä.
”Tämä oli ensimmäinen navetta, jonka kyseinen rakennusliike rakensi. Muusta maatalousrakentamisesta heillä on runsaasti kokemusta. Kaikki sujui todella mallikkaasti”, isäntäväki sanoo. ”Rakennusmiesten lisäksi työmaalla työskentelivät omat isämme ja Markon kummisetä, joiden työpanos oli suurena apuna.”
Navetan kattoon ja seiniin asennettiin Termisolin elementit, jotka ovat katossa 150 mm ja seinissä 100 mm paksuja. Navetan väliseinissä on eristeenä mineraalivillaa.
Navetan molemmilla sivuilla olevat 1,2 metriä korkeat verhoelementit ovat kanadalaisen Sun-Northin, samoin uretaanilla eristetyt muovipintaiset poistohormit. ”Hankimme ne virolaisen jälleenmyyjän, Dairy-Tecin, kautta. Lisäksi ostimme heidän kauttaan parsipedit, jotka ovat kanadalaisen Promatin valmistamat.”
”Aluksi vähän hirvitti, kun puolet maksusta suoritettiin etukäteen ja firman virolaiset työntekijät tulivat asennushommiin. Kaikki kävi kuitenkin mallikkaasti ja parsipeditkin tulivat asennettua todella ammattitaidolla”, Sankari kommentoi.
Navettarakennuksen leveydeksi tuli 25 metriä ja pituudeksi 46 metriä. Makuuparsirivejä tuli neljä, rakennuksen keskellä kulkevan ruokintapöydän molemmille puolille kaksi.
Rakennuksen toisella sivulla on lypsylehmien makuuparsien lisäksi lypsyasema. Toisella puolella on ummessa olevien lehmien, hiehojen ja nuorenkarjan makuuparret sekä poikimaosasto, jossa on poikimakarsinan lisäksi kahdeksan parsipaikkaa ummessa oleville lehmille.
Poikimaosaston vieressä on vasikoiden erillinen tila, jota lämmitetään säteilylämmittimillä ja puhaltimilla. ”Vasikoilla on tavallaan täyskuivikepohja, johon mahtuu noin 30 sentin kerros olkea tai turvetta. Kuivikepohja tyhjennetään etukuormaimella muutaman viikon välein”, isäntä selittää. Vasikoiden juottoautomaatti on Westfalian.
Teksti: Anu Artjoki