Pihatoille uudet mitat
20.1.2007
Lypsykarjapihattojen vanhat mitoitukset osoittautuivat liian niukoiksi, kun tutkijat selvittivät uusien suomalaispihattojen toimintaa. Siksi mitoitussuosituksia väljennettiin. Käytännössä suositusten noudattaminen tarkoittaa lypsykarjapihattojen pinta-alan kasvattamista. Samalla rakennuskustannukset luonnollisesti nousevat, mutta kustannusten kohoamisen oletetaan kompensoituvan lisääntyvällä maitotuotoksella.
Uudet mitoitusohjeet on luonnosteltu tämän vuosituhannen alussa rakennettujen pihattojen pohjalta. MTT:n, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Työtehoseuran yhteishankkeessa seurattiin noin sadan lämpimän lypsykarjapihaton rutiineja.
Lehmille suositellaan lisää tilaa parsiin ja käytäville
Tavoitteena oli analysoida riittävä määrä uudehkoja lypsykarjapihattoja ja tunnistaa näin kotieläinrakennusten epätoivottavat ominaisuudet ja toisaalta toivottavat ominaisuudet, joita voitaisiin suositella uusiin pihattorakennuksiin. Kenttätutkimus tehtiin ”Lypsykarjanavetoiden toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot” -hankkeessa.
Kootun aineiston pohjalta laadittiin uudet mitoitussuositukset. Suurimmat muutokset koskevat tilavaatimusta lehmää kohti niin ruokintapöydällä kuin parressakin.
Ruokinnan lähtökohtana on, että kaikkien lehmien tulisi mahtua syömään yhtä aikaa. Poikkeuksen tekevät automaattilypsynavetat, joissa voidaan tyytyä pienempään mitoitukseen ohjatummasta eläinliikenteestä johtuen.
Juomavesipisteitä ja väkirehuautomaattien määrää tulisi myös lisätä nykyisistä keskimääräisistä määristä. Erityisesti väkirehuautomaattien määrän lisääminen näkyy tutkimuksen mukaan myös maitomäärän lisääntymisenä.
Parsien kaltevuutta on loivennettu uusissa suosituksissa 2–3 prosenttiin, kun viime aikoina on parsiin tehty jopa viiden prosentin kallistuksia. Parren kallistuksen pienentämisen ja maitotuotoksen kasvun väliltä löytyi tutkimuksessa yhteys, vaikkakaan tutkijat eivät osaa sanoa varmaa syytä tähän. Makuuparren leveydeksi suositellaan 130 senttiä nykyisen 120 sentin sijaan.
Lyto-tutkimuksen mukaan suositeltavin pihattomalli olisi jatkossa 2–3 -rivinen, joskin automaattilypsyllä varustettuna myös nelirivisen pihaton todetaan olevan toimiva. Muuten 4–5 -rivisiä pihattoja ei suositella rakennettaviksi.
Käytäntöön vietynä uudet mitoitusohjeet johtavat rakennuspinta-alan kasvuun eläinyksikköä kohti laskettuna. Samalla tietysti rakennuskustannuksetkin kasvavat. Lyto-hanketta vetänyt MTT:n tutkija Tapani Kivinen muistuttaa kuitenkin, että uudet mitoitusohjeet johtavat myös maitomäärän kasvuun, jolloin lisääntyneellä tuotannolla pystytään kuolettamaan lisääntyneet rakennuskustannukset. Siihen, millä aikavälillä kasvavat rakennuskustannukset korvautuvat, ei tutkimuksessa oteta kantaa.
Teksti: Matti Turtiainen