200 Suomen suurinta maatilaa
27.4.2012
KM selvitti vuoden 2011 tukihaun tietojen perusteella Suomen suurimmat maatilat sekä sen, kuinka paljon näiden tilojen viljelypinta-alasta on vuokramaata. Listan kärjessä komeilee edelleen edellisten, vuosina 2007 ja 2009 tehtyjen selvitysten tapaan Vapon tytäryhtiö Suo Oy ruokohelpiviljelmineen. Myös varsinaisten viljelijöiden kärki on ennallaan. Peltoalaltaan suurin yksityinen maatilayrittäjä oli hollolalainen Matti Vuorinen, jonka viljelyala jäi karvan verran alle tuhannen hehtaarin 998,72 hehtaarilla. 200 suurimman maatilan joukkoon pääsi reilulla 248 hehtaarilla, kun vuonna 2007 listalle pääsi 218 ja vuonna 2009 237 hehtaarilla. 1 000 suurimman maatilan luettelo löytyy KM:n verkkosivuilta.
Maatilojen tukihakutietojen tulo julkiseksi mahdollistaa maatilojen listaamisen viljelyssä olevan peltoalan mukaan. Tukihakemuksista löytyy myös tieto siitä, onko pelto omaa vai vuokramaata.
Suomen ylivoimaisesti suurin ”maatila” on edelleen Vapon tytäryhtiöllä, Suo Oy:llä. Pääosin Vapon vanhoilla turvesoilla olevia ruokohelpiviljelmiä oli viime vuonna viljelyssä reilut 6 000 hehtaaria ja toisella viljelyttäjällä, Piipsan Turve Oy:llä hehtaareja oli 1 035. Näiden välistä löytyy vielä MTT:n pellot.
Tämän vuoden tukihaussa ruokohelpiala laskee todennäköisesti melko paljon, sillä Vapo tytäryhtiöineen myi alkuvuonna reilut 1 000 hehtaaria ruokohelpipeltojaan ja irtisanoi myös yksittäisten viljelijöiden kanssa tekemiään viljelysopimuksia.
Suomen suurin yksityishenkilön viljelyala vuonna 2011 löytyy Hollolasta, Matti Vuoriselta. Vuorinen viljelee liki 999 hehtaaria, josta noin 680 hehtaaria on vuokramaata.
Vihtiläinen Niko Ahlqvist jäi edelleen kakkoseksi. Hän viljeli viime vuonna hieman yli 840 hehtaaria. Viljelijäsarjan kolmospaikka on vaihtunut. Lietolainen Timo Laaksonen on ohittanut viljelyalassa Gårdskullan kartanoa viljelevän Rehnbergien maatalousyhtymän. Vaikka KM:n saamat tiedot ovat suoraan tukihakutiedoista tilojen vuokramaaosuuteen kannattaa suhtautua varauksella. Esimerkiksi Timo Laaksosen kokonaispeltoala on oikein, mutta vuokramaiden osuus Laaksosen itsensä mukaan on liian pieni.
Wahlroos ja Herlin
Media on osoittanut pysyvää kiinnostusta varakkaiden yritysjohtajien maanviljelykseen. Sammon konsernijohtaja, kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroos on nyt sijalla 39 eli pari pykälää alempana kuin 2009, vaikka viljelyala on noussut viime kerrasta noin 18 hehtaaria. Vuonna 2007 Wahlroosin viljelyala oli 314 hehtaaria.
Heikommin on käynyt Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtajalle ja yrityksen pääomistajalle Antti Herlinille, jonka omistama Thorsvikin kartano on tipahtanut pois 200 suurimman maatilan joukosta.
Suuret tilat kasvavat koko ajan
Isoimpien maatilojen kasvu on edelleen vauhdikasta. Jos laskuista jätetään listan kolme kärkitilaa (Suo Oy, MTT ja Piipsan Turve Oy), on loppujen 197 tilan keskipinta-ala 337,89 hehtaaria kun 2009 samalla laskukaavalla päästiin 313,26 hehtaariin. Keskimäärin jokainen suuri tila on lisännyt peltoalaansa noin 24,5 hehtaarilla. Vuonna 2007 samalla tavalla laskien 197 suurimman maatilan keskipinta-ala oli 290,75 hehtaaria.
197 suurimman yksityistilan peltoalasta keskimäärin 163 hehtaaria on vuokramaata eli vuokramaaprosentti on hieman yli 48.
Totuus on kuitenkin hieman toinen, sillä erilaisten yhtiöjärjestelyjen seurauksena osa pelloista listataan vuokratuiksi, vaikka todellisuudessa merkittävä osa tai jopa kaikki pellot voivat olla yhtiön osakkaiden omistuksessa.
Listan pitempi versio löytyy KM:n verkkosivuilta. Vuonna 2007 tuhannen suurimman listalle pääsi vajaalla 146 hehtaarilla, 2009 siihen vaadittiin reilu 154 hehtaaria ja vuonna 2011 noin 159,5 hehtaaria.
200 suurimmalla tilalla oli viljelyksessään viime vuonna yhteensä hieman yli 74 800 hehtaaria ja tuhannella suurimmalla tilalla yhteensä 227 345 hehtaaria eli yli 10 prosenttia koko maan peltoalasta.
Katso tästä 1000 suurinta maatilaa
Pentti Törmä