Sato jää pieneksi, varastot ovat täynnä
27.8.2010
Tike arvioi heinäkuussa Suomen viljasadon jäävän 3,1 miljardiin kiloon. Vaikka sato onkin jäämässä ennätyspieneksi, varastoissa on viljatasearvion mukaan vielä 2,5 miljardia kiloa viljaa. Interventioon meni 500 miljoonaa kiloa ohraa ja maatilojen varastoissa sitä arvioidaan olevan vielä yli 300 miljoonaa kiloa.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen eli Tiken heinäkuun lopun satoennusteen mukaan Suomen viljasato jää 3,1 miljardiin kiloon. Se olisi vuosikymmenen pienin sato. Viime vuonna viljaa tuli 4,26 miljardia kiloa. Satoennustetta laskiessa on arvioitu kevätviljojen keskisatojen jäävän alhaisemmiksi kuin kymmenen vuoden keskiarvo, kun taas syysviljojen keskisatojen arvioidaan nousevan. Rukiin keskihehtaarisadoksi arvioidaan 2760 kg/ha ja syysvehnälle peräti 4000 kg/ha satoa. Ohran ja kevätvehnän keskisadon arvioidaan olevan noin 3200 kg/ha.
Loppukesän helteen ja kuivuuden takia voidaan olettaa kevätviljojen keskisatojen tippuvan vieläkin pienemmiksi. Erityisesti rypsin ennustettu keskisato 1400 kg/ha pienenee lähemmäs tuhatta kiloa. Rapsin arvioitu keskisato 1570 kg/ha sen sijaan voi toteutuakin, sillä rapsit kylvettiin hyvissä ajoin toukokuun alussa.
Vilja-ala on supistunut viime vuodesta lähes 200000 hehtaaria ja on nyt 942300 hehtaaria. Tiken arvion mukaan vehnän tuotanto jää 708 miljoonaan kiloon, kun se viime vuonna oli 887 miljoonaa kiloa. Rukiin tuotanto noussee viime vuoden 42 miljoonasta kilosta 70 miljoonaan kiloon. Ohran kokonaistuotannoksi arvioidaan 1335 miljoonaa kiloa, kun se vuosi sitten oli 2171 miljoonaa kiloa. Kauran tuotantoarvio 885 miljoonaa kiloa on laskenut sekin viimevuotisesta 1115 miljoonasta kilosta. Rapsin ja rypsin yhteenlasketun tuotannon arvioidaan ylittävän 220 miljoonaa kiloa. Seuraava Tiken arvio julkistetaan 2.9. Siinä nähdään laskeeko ennuste entisestään.
Interventioviljan myynnistä päättää komissio
Viime syksynä ja talvena vienti ei vetänyt, joten kotimaan ylijäämävilja päätyi interventioon tai jäi maatilojen varastoihin. Esimerkiksi ohraa meni interventioon yli puoli miljardia kiloa. Interventiovarastotila loppui kotimaasta kesken, joten varastotilaa hankittiin Viron Muugasta.
Interventiovarastoissa oleva vilja ei ole tällä hetkellä myynnissä. Myynnin avaamisesta päättää komissio. Yleensä komissio odottaa, että koko
Euroopan sato on puitu, mutta tarkkaa ajankohtaa ei tiedä kukaan. Komissio myy viljan luonnollisesti hyvään hintaan. Se järjestää viljasta tarjouskilpailun, ja myy sitä eniten tarjoaville, kertoo Minna Oravuo Vilja-alan yhteistyöryhmästä. Suomessa varastoitava interventiovilja voi päätyä yhtä hyvin Suomeen kuin Suomen ulkopuolellekin, mutta rahtihintojen takia parhaimmat tarjoukset tulevat luultavasti interventiovarastojen läheltä.
Kotimaan ohravarastojen suuruus on Vilja-alan yhteistyöryhmän eli VYR:in koostaman viljatasearvion mukaan 1,3 miljardia kiloa, kun interventioviljat lasketaan mukaan. Kotimaan käyttö viime markkinakaudella 1.7.2009-30.6.2010 oli 1,6 miljardia kiloa. Luvussa on mukana maatilakäyttö. Kun ohraa arvioidaan tänä syksynä puitavan yhtä paljon kuin sitä on ennestään varastoissa, voi laskea, että sitä on joko vietävä ulkomaille tai sitten sitä jää maatilojen varastoihin. Interventioon sitä ei enää oteta.
Viime markkinakaudella 2009/2010 ohraa vietiin VYR:in arvion mukaan Suomesta ulkomaille 50 miljoonaa kiloa, ja tätä edellisellä markkinakaudella 2008/2009 vain 44,4 miljoonaa kiloa. Markkinakaudella 2007/2008 viljan hinnat olivat korkealla, ja ohraa vietiin 243 miljoonaa kiloa.
Kauralle olisi kysyntää
Vaikka ohralle ei ole kahtena viime vuonna vientimarkkinoita löytynytkään, kauraa on sitä vastoin viety runsaasti. Viime satokaudella 2009/2010 kauran vienti ennustettiin viljatasearviossa 350 miljoonaksi kiloksi.
”Todennäköisempi määrä on jopa 380 miljoonaa kiloa”, Oravuo sanoo. Kauraa on ilmeisesti viety kesä-heinäkuussa ennakoitua runsaammin. Markkinakaudella 2008/2009 viennin määrä oli 295 miljoonaa kiloa, ja kaudella 2007/2008 368 miljoonaa kiloa.
Maatilojen varastoissa kauraa arvioidaan olevan 251 miljoonaa kiloa, ja sadoksi ennustetaan 885 miljoonaa kiloa, joka on 230 miljoonaa kiloa viime vuotista vähemmän. Kotimaan käyttö oli viime markkinakaudella 829 miljoonaa kiloa. Kaurasato on jäämässä viime vuosia pienemmäksi myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa ja Kanadassa. Nähtäväksi jää minkälaatuista kauraa kuivan kesän jäljiltä korjataan.
VYR:in viljatasearviossa ennustettiin vehnän viennin määräksi markkinakaudella 2009/2010 130 miljoonaa kiloa, joka sekin on luultavasti kesä-heinäkuussa hieman noussut. Se on huomattavasti enemmän kuin edeltävällä markkinakaudella, jolloin vehnää vietiin vain 6 miljoonaa kiloa.
Markkinakaudella 2007/2008, kun viljan hinnat olivat korkeita, vehnän vienti oli 101 miljoonaa kiloa. Vehnää on maatilojen varastoissa arvioiden mukaan 235 miljoonaa kiloa. Tuotantomääräksi arvioidaan 708 miljoonaa kiloa. Kotimainen käyttö oli viime markkinakaudella 645 miljoonaa kiloa. Vehnää on tuotava vuosittain, koska elintarviketeollisuus tarvitsee esimerkiksi durumvehnää, jota ei viljellä Suomessa.
Rukiin tuotantoarvio on 70 miljoonaa kiloa, ja varastoissa ruista pitäisi olla noin 100 miljoonaa kiloa. Näillä määrillä on mahdollista, että tämä markkinakausi selvittäisiin kotimaisella rukiilla, eikä ruista tarvitsisi tuoda. Kotimainen käyttö on 100 miljoonaa kiloa.
Futuurit antavat tietoa
Viljojen hinnat muuttuvat joka hetki. Tuotantoalueiden säitä seurataan tarkkaan, ja havaintojen perusteella tehdään satoennusteita. Sadonkorjuun edetessä ennusteet tarkentuvat. Samaan aikaan kun toisella pallonpuoliskolla puidaan, niin toisella seurataan kasvustojen kehitystä. Todelliset satotiedot siinä missä spekulaatiotkin heijastuvat välittömästi viljan hintoihin. Kaikki mahdollinen olemassa oleva tieto näkyy futuurihinnoissa.
Viljafutuurit ovat siksi paras maailmanmarkkinoiden hintaennuste, mitä rahalla saa. Niiden, joiden mielestä futuurihinta on liian alhainen, kannattaa tarjoutua ostamaan, ja niiden, joiden mielestä hinta on liian korkea, kannattaa tarjoutua myymään, ja aina uuden informaation tullen markkinat reagoivat siihen korjaamalla futuurihintaa.
Suurin osa viljasta jää kuitenkin kotimarkkinoille, ja siitä maksettava hinta voi olla aivan toinen kuin kansainvälisissä pörsseissä noteerattu hinta. Viljanostajat eivät tietenkään maksa enempää, kuin millä viljaa ollaan valmiita myymään. Tämä näkyy esimerkiksi puintiaikaan toteutuneiden viljakauppojen hinnoissa: kaikilla ei ole varastotilaa sadon säilytykseen, vaan vilja on pakko myydä heti pois, jolloin viljasta on hetkellisesti suurta tarjontaa, ja hinnat laskevat.
Viljan hinnasta spekuloidaan suuntaan ja toiseen. Ruotsalainen Dagens Industri -lehti varoittaa 16. elokuuta vehnän hintakuplasta. Handelsbankenin raaka-ainejohtajan Torbjörn Iwarssonin mielestä vehnän hinnat tulevat syyskuun alussa alas. Pariisin pörssissä viikolla 32 noteerattu vehnän 236 euron tonnihinta on hänen mielestään 20 prosenttia ”todellista hintaa” korkeampi.
Kauppalehti puolestaan uutisoi 17. elokuuta, miten keinottelijoiden rahat heiluttavat viljamarkkinaa. Vehnäfutuureiden kauppa on 14-kertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa ja vehnän johdannaiskaupassa hintavaihtelut ovat suuria. Puhdas spekulointi ei Kauppalehden haastatteleman Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Jyrki Niemen mukaan muuta hinta-tasoja, mutta rahan määrä markkinoilla vaihtelee, ja se lisää hintojen heilahteluja. Niemen mukaan Euroopan raaka-ainepörssit ovat liian pieniä, koska Euroopan maatalous on ollut pitkään tiukasti ohjattua.
Maataloushyödykkeistä on tullut yhä kiinnostavampia sijoituskohteita. Keinottelun eettisyyttä pohditaan, mutta toisaalta Niemen mukaan maataloustuotteisiin sijoittaminen luo markkinoille läpinäkyvyyttä, mikä on hyvä asia tuottajille. Tuottajilla on yleensä vähiten tietoa hinnoista, ja pörssi antaa viljelijöille tietoa hintatasosta. Niemen mukaan läpinäkyvyyttä pitäisi lisätä entisestään.
Lue koko juttu KM:stä
Annaleena Ylhäinen