Polttoöljyn hinnassa nousupaineita
24.7.2009
Moottoripolttoöljyn kulutuksen huippukausi maataloudessa on käynnissä, mikä näkyy tuottajan lompakossa. Lämmityspolttoöljyn kaupassa koetaan niin ikään piikkinsä, kun viljakuivurit hurahtavat käyntiin. Vaikkei hinnoissa olla viime kesän tasolla, käy mielessä, voisiko kuluja vähentää. Ja polttoöljyjen hintaa edes hieman ennustaa?
Raakaöljypohjaisten polttoaineiden kuluttajahinta on hyvin pitkälle sidoksissa raakaöljyn hintaan, vaikkei esimerkiksi liikennepolttoaineiden hinnanmuutoksista tätä aina selkeästi huomaa. Liikennepolttoaineissa esimerkiksi tiukka kilpailutilanne saattaa tuoda peliin omat muutostekijänsä. Tärkein tekijä, joka estää raakaöljyn ja mittarihintojen suoran vertailun on kuitenkin verotus.
”Jakeluyhtiöt ovat varsinaisen liiketoimintansa ohessa merkittäviä valtiolle menevän veron kerääjiä”, Neste Oil Oyj:n öljyn vähittäismyynnin johtaja Olli Vesamo muistuttaa.
Kevyemmin verotetuissa tuotteissa, kuten maataloudelle tärkeissä moottori- ja lämmityspolttoöljyissä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaikutus näkyy selvemmin. Näissä tuotteissa kilpailun vaikutus hintoihin on jäänyt vähäisemmäksi kuin jakeluasematuotteissa eli bensiinissä ja dieselissä.
”Raakaöljyn osuus esimerkiksi moottoripolttoöljyn hinnasta on noin 45 prosenttia. Veroa hinnasta on, arvonlisävero mukaan lukien, likipitäen 30 prosenttia. Jalostukselle, varastoinnille, kuljetukselle, lisäaineistukselle sekä öljy-yhtiön voittomarginaalille jää näin ollen vain noin neljännes tuotteen vähittäismyyntihinnasta”, Vesamo laskee.
”Kesäkuun lopulla raakaöljyn hinta oli noin 31 senttiä litralta. Maailmanmarkkinahinnat olivat vastaavasti 36-37 senttiä moottoripolttoöljylitralle ja noin 35 senttiä litralle lämmityspolttoöljyä”, St1 Oy:n suoramyynnin johtaja Matti Pentti kertoo.
Viime vuosi poikkeuksellinen
Periaatteessa maatilalla käytettävien polttoöljyjen hinta seuraa kysynnän ja tarjonnan lakia. Viime vuoden jälkipuoliskolla nähtiin öljymarkkinoilla kuitenkin ennennäkemätön ilmiö, mikä vaikutti myös maataloustuottajien kulumuodostukseen.
”Viimeisen kahden kolmen vuoden aikana öljykauppa on saanut paljolti osakemarkkinoilta tuttuja piirteitä. Viime kesän aikana hintaa ylös hilanneiden spekulaatioiden purkautuessa toteutumattomina, tultiin alas todella lujaa. Kyse oli rallista, jota oli äärimmäisen vaikeaa ennustaa”, Pentti selvittää.
”Vielä vuoteen 2007 saakka raakaöljyn markkinahinnoilla oli ollut jonkinlainen logiikka. Vuoden 2008 kesäpiikin jälkeen tipahdettiin sitten puolessa vuodessa enemmän kuin mitä hinta oli noussut kymmenen vuoden aikana. Yhtä suurta romahdusta niin hurjalla nopeudella ei ole koettu öljymarkkinoilla koskaan aiemmin”, Vesamo jatkaa.
Ruljanssi sotki jopa öljyalan ammattilaisten arviot niin hyvin, että näin jälkikäteen katsottuna huippuhintojen ajan ennusteet voivat tuntua huvittavilta. Mutta sillä hetkellä ne olivat vakavia yrityksiä ymmärtää tilannetta.
”Barrelihinnan ollessa jo pitkälti yli sadan dollarin, jotkut arvioivat, että raakaöljyn hinta nousisi edelleen kahteensataan dollariin barrelilta. Toiset taas uskoivat sen laskevan noin sataan dollariin ja jäävän siihen. Hetken päästä se oli 35 dollarissa”, Vesamo muistelee.
Hinnat seuraavat talouden kehitystä
Ei siis ihme, että kummaltakaan kotimaiselta asiantuntijalta on turha puristaa tarkkoja arvauksia, missä mennään polttonesteiden kuluttajahinnoissa elokuussa, saatikka myöhemmin syksyllä. Vaikka viime kesän kaltaisiin myllerryksiin ei uskota, hinnoissa on omat epävarmuustekijänsä.
”Mitään suuria uhkakuvia ei markkinoilla ole nähtävissä, ja talous osoittaa varovaisia elpymisen merkkejä. Niinpä hinnat tulevat mitä todennäköisimmin nousemaan, mutta melko rauhallisesti”, Pentti arvioi.
Ennuste saa monen maataloustuottajan huokaamaan, että niinpä tietenkin. Polttoaineiden hintojen nousussa ei silti ole kyse pelkästään ikävistä asioista.
”Halvan raakaöljyn hinnan ongelmana on se, että tällöin myös investoinnit hiipuvat. Niinpä voisi kärjistäen sanoa, että jos pelkää öljyn hinnan nousua, pelkää myös talouden kasvua”, Vesamo sanailee.
Eri asia on tietysti se, jos jollakin öljyntuotantoalueella puhkeaa kriisi. Tai vaikkapa hirmumyrskyt vievät pelistä öljynporaus- ja jalostamokapasiteettia.
”Kaikki löysä on näillä aloilla puristettu tuotannosta jo pois, joten ylimääräistä tuotantokykyä ei yksinkertaisesti ole. Niinpä esimerkiksi poliittiset kriisit tai jopa niiden uhat nostavat hintoja. Yleensä nämä heilahdukset kuitenkin tasaantuvat tilanteen palattua normaaliksi”, Pentti pohtii.
Kausivaihtelu ei aina havaittavissa
Maatalouden etuihin kuuluu se, ettei alalla juurikaan ole bensiinikäyttöistä kalustoa. Niinpä bensiinin hinnannousu lomakausiksi, jotka osuvat varsin hyvin yksiin viljelykausien kanssa, ei näy viljelijän lompakossa. Lämmityspolttoöljyssä kausivaihtelu toimii puolestaan niin, että hinta nousee kylminä aikoina, kun asumisen lämmitystarve kasvaa. Niinpä viljankuivauksessa palavaa polttoöljyä ei ainakaan teoriassa tarvitse ostaa kalleimpaan mahdolliseen aikaan.
Moottoripolttoöljyssä hinta taas seuraa melko tarkkaan dieselin hintaa, sillä kyse on nykyään selvästi eri tuotteesta kuin lämmityspolttoöljy. Tuotannollisesti lämmitys- ja moottoripolttoöljy eriytyivät toisistaan jo 1990-luvun alkupuoliskolla. Maailmanmarkkinoilla molemmat aineet noteerataan itsenäisinä tuotteina.
Moottoripolttoöljyyn vaikuttaa lämpötilojen sijasta ennen kaikkea talouden tila. Kun talous rullaa, myös raskaan kaluston pyörien on pyörittävä, jolloin kysyntä nostaa dieselpoltto-aineen ja sen kanssa kemiallisesti käytännössä identtisen moottoripolttoöljyn hintaa. Oman lisänsä kuvioon on viime aikoina tosin tuonut eurooppalaisen henkilöautokannan voimakas dieselöityminen, joka näkyy myös Suomessa.
”Moottori- ja lämmityspoltto-öljy ovat silti olleet viime aikoina hinnaltaan hämmästyttävän lähellä toisiaan. Tänä vuonna lämmityspolttoöljy on ollut koko ajan hieman edullisempaa kuin moottoripolttoöljy. Viime vuonna kyseisten tuotteiden hintojen välinen heilahtelu oli selvästi rajumpaa”, Pentti pohtii.
Lue koko juttu KM:stä
Kyösti Isosaari