Suomessa liikkeellä jo kolme N-sensoria
29.7.2011
Kun pinta-alaa on riittävästi, ei 20000-30000 euron investointi ole este sellaisen uuden tekniikan hankkimiselle, joka saattaa kohentaa viljelyn kannattavuutta kymmenillä euroilla hehtaarilta. Mutta mikä on paikkakohtaisen, tarpeen mukaisen lannoituksen mahdollistama etu Suomessa, siitä ei liene vielä kenelläkään pidempiaikaista kokemusta. Tietoa haetaan Kotkaniemen koetilalla ja käytännön viljelyssä Itä-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Lapinjärven farmarit on kolmen maatilan muodostama osuuskunta, joka urakoi Pukaron, Porlammin ja Vanantaan kartanon kaikki peltoviljelyn työt Lapinjärvellä ja Janakkalassa. Kartanoiden yhteinen vilja-ala, jolla paikkakohtaista lannoitusta voidaan käyttää, on tänä vuonna 555 hehtaaria. Mahdollinen lisäoptio saadaan nurmipelloilta, mikäli nurmien lannoituksen tarkentamisen mahdollistava ohjelma saadaan joskus tulevaisuudessa käyttöön.
Osuuskunnan toimitusjohtaja Tony Hydènin mielestä uuden tekniikan käyttöön ottaminen on ollut erittäin kiinnostavaa ja viljelyn kehittämisen kannalta innostavaa.
Teknisesti kasvuston biomassaa ja lehtivihreäpitoisuutta mittavan laitteen asentaminen oli helppoa. Sininen siipimallinen soikio oli nopeasti ruuvattu mukana tulleilla sovitusosilla traktorin katolle, samoin sitä ohjaavan kosketusnäytön asennus ohjaamoon.
Tietotekniikkaan liittyvät asennukset kävi kesäkuun alussa tekemässä ruotsalainen asiantuntija. Häneltä saatiin myös lyhyt käyttäjäkoulutus.
Juhannusviikolla tätä juttua tehtäessä oli N-sensoria käytetty syysviljojen lisätypen antamiseen. Mutta ajatuksissa on käyttää sitä myös kevätviljoilla.
Tuotetaan pystyviljaa
Syy, miksi typpilannoitusta halutaan tarkentaa, on selvä. ”Me haluamme tuottaa laadukasta pystyviljaa. Siinä on toistaiseksi onnistuttukin hyvin, mutta uusi tekniikka tuo siihen lisävarmuutta.”
Uudella tekniikalla on tarkoitus hakea laon eston lisäksi tasaisempaa sadon laatua sekä
säästää ympäristöä ja lompakkoa. Hydèn uskoo, että paikkakohtainen lisälannoitus pystyy tuottamaan riittävästi hyötyä, vaikka tilan lietteenlevityskalusto, väkilannoitteen keskipakoislevitin sekä kylvölannoittimet pystyvätkin tuottamaan kohtuullisen tasaisen levitystuloksen.
Jo se, mistä säiliöstä pellolle levitetty liete on peräisin, saattaa aiheuttaa parinkymmenen kilon heiton hehtaarilla, Hydèn kertoo. Pukaron kartanossa on sekä lypsykarjaa että sikoja. Lantaa ajetaan pelloille useasta lietesäiliöstä, joissa liemien typpipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 1,8-2,4 kiloa tonnissa. Lisää vaihtelua saattavat aiheuttaa säiliöiden sisäiset vaihtelut, lietteen sekoituksesta huolimatta.
Esimerkiksi leipävehnää on jo useamman vuoden ajan lannoitettu antamalla kylvön yhteydessä noin puolet kasvuston tarvitsemasta typestä väkilannoitteena, ja myöhemmin pellon kantaessa kasvusto on saanut 25 tonnia lietelantaa letkulevittimellä. Tuo annos on tuottanut 40-50 kiloa liukoista typpeä hehtaarille plus tarvittavat fosforit ja kalit. Valkuaista on lisäksi nostatettu 30-40 kilolla typpeä Suomen Salpietarin muodossa, tähkän tultua esiin.
Tänä keväänä toimittiin samalla tavoin, mutta lisätyppi annettiin paikkakohtaisesti N-sensorin avustuksella. Minimiksi asetettiin 10 ja maksimiksi 60 kiloa hehtaarille. Käytännössä mittari näytti ajon aikana lukemia välillä 27-60 kg N/ha, Hydèn ja traktoria ajanut Tage Stam kertovat.
Vaihtelu on heidän mielestään ollut yllättävän suurta, vaikka pellot ovat silmämääräisesti olleet tasaisen näköisiä.
Lisälannoituksen tarvetta ei vielä tänä kesänä määritetty niin kuin N-sensorin yhteydessä suositellaan. Laitteen mukana tuli lehtivihreää mittaava käsikäyttöinen N-tester, jolla voidaan sekä määrittää lisätypen tarve että kalibroida N-sensor pellon laidassa ennen levityksen aloittamista. Jatkossa tämäkin ominaisuus otetaan käyttöön, kun vertailukohtana on ylilannoitusruutuja, Hydèn lupaa.
Hydèn uskoo, että Lapinjärven Farmarit lisäävät lannoituksen jakamista N-testerin hankinnan myötä. Ohrallakin saatetaan lisätyppeä käyttää, ainakin rehuksi tarkoitetuilla lohkoilla.
Se on jo havaittu, kuinka kylvöt nopeutuvat, kun kylvön yhteydessä annettavan lannoitteen määrää vähennetään, kun yhdellä täytöllä kylvetään 3-4 hehtaarin sijasta 5-6 hehtaaria.
Keväällä ehdittiin kylvää 555 hehtaaria 12 päivässä, mikä on pari päivää nopeammin kuin tavoite. Kylvöt tehtiin 4- ja 6-metrisillä kylvölannoittimilla.
Lue koko juttu KM:stä
Esa Mustonen