Tavoitteena puhtaammat vedet
23.7.2010
Hajajätevesiasetuksen tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa. Puhdistamovertailumme ensimmäiset tulokset ovat kuitenkin koruttomia: vain yksi puhdistamo selvitti ajoittain jätevesiasetuksen ravinnepäästörajat. Seitsemän muuta eivät toistaiseksi tuottaneet yhtään asetusta täyttävää näytettä. Oli toki talvi ja kylmä, mutta niin Suomessa usein on.
Aivan ensiksi on todettava se tosiseikka, että testimme on toistaiseksi ollut puhdistamoille erittäin rankka. Puhdistimien käyttöönotto talvea vasten kylmenevillä vesillä hidasti biologisten prosessien käynnistymistä, ja esimerkiksi typenpoisto on useimmissa päässyt vauhtiin vasta hiljattain, kunnolla ei yhdessäkään. Sellainen on kuitenkin normaalia. Typenpoistoon tarvittavien mikrobien kanta kehittyy hiljalleen, eikä typen poisto yleensäkään toimi ensimmäisenä vuotena huipputeholla.
Toinen rankka tekijä on jätevesien väkevyys. Biologisen jätteen osuus on vedessämme huomattavasti väkevämpi kuin asetukseen on kirjattu. Puhdistamoiden kuorma on siis suuri. Käytämme kuitenkin aivan oikeaa kotitalousjätevettä, juuri sellaista jota haja-asutusalueiden kodeissa tuotetaan. Tuottajana on näet noin viidensadan asukkaan hiljattain rakennettu jätevesiverkosto, eikä alueella ole teollisuutta.
Siltä osin testimme on ollut puhdistamoille helpompi, että satunnaiset suuret kappaleet puuttuvat. Jätevetemme reitillä on useita pumppuja, joten mahdolliset kuukautissuojat, kondomit, vanupuikot tai muut isommat, pumppuja tukkivat klimpit on paloiteltu pieniksi. Olemme säästyneet tukkeutumilta, jotka omakotikäytössä kuulemma ovat hyvin tavallista. Ainakin ennen kuin viemärin pelisäännöt on onnistuttu tekemään selviksi niin talon asukkaille kuin vieraillekin.
Kirjava joukko
Vertailumme laitekirjo on mielenkiintoinen sikäli, että laitteiden rakenteet ja toimintatavat poikkeavat toisistaan jopa hyvinkin paljon. Useimmat ovat niin sanottuja panospuhdistamoita eli ne keräävät tietyn määrän jätevettä varastosäiliöön. Kun tietty panoskoko saavutetaan, se pumpataan reaktoriin, ja puhdistusprosessi käynnistyy.
Oikeaoppisimpia panospuhdistamoita ovat Jita, KWH, Goodwell ja Uponor. Ecolator toimii kellon mukaan ja tekee kaksi puhdistussykliä vuorokaudessa, mikäli pumppukaivoon on kertynyt riittävästi jätevettä. Mikäli vettä ei ole tullut riittävästi, laite jättää puhdistussyklejä väliin.
Labko Biokem toimii sekin kellon mukaan kahden panoksen vuorokausirytmillä. Labko ei kuitenkaan pidä taukoja missään elämänsä vaiheessa, vaan se ajaa puhdistussyklit läpi jäteveden määrästä riippumatta.
WatMan ja Green Rock ovat jatkuvatoimisia. WatManissa jätevesi putoaa varastosäiliöön, mistä se pumpataan eteenpäin reaktoriin, jossa on jatkuva ilmastus menossa. Reaktorissa ei käytetä aktiivilietettä, vaan säiliössä on muovisia ritiläputkia, jotka toimivat biofilmin kasvualustoina. Kasvualustoihin kiinnittynyt biofilmi hajottaa orgaanisen jätteen. Vasta reaktorin jälkeen veteen lisätään fosforia saostavaa kemikaalia, ja vesi purkautuu puhdistamosta kirkastusaltaan kautta. Pohjalle kertyvä liete pumpataan takaisin varastosäiliöön.
Green Rock on kaikista yksinkertaisin keksintö. Se on tarkoitettu kohentamaan kolmen ehjän saostuskaivon puhdistuskykyä jätevesiasetuksen vaatimusten tasolle.
Kolmannen sakokaivon päälle asennetaan pönttö, joka sisältää muovikiekkoja biofilmin kasvualustoina. Veteen upotettu uppopumppu nostaa vettä sprinkleriin, joka ruiskuttaa veden kasvualustojen päälle. Näin vesi ilmastetaan, ja kasvu-alustojen mikrobit hajottavat orgaanista ainetta. Fosforia saostava kemikaali lisätään viemäriin jo silloin, kun se lähtee talosta, jolloin fosfori saostuu ensimmäiseen saostuskaivoon.
Green Rockin kemikaalipumpun annostusmäärä säädetään kiinteistön asukasluvun mukaan. Samoin tehdään Labkossa ja WatManissa.
Lue vertailutulokset KM:stä
Henrik Weckström