Erikoiskasvien viljely vuonna 2008
19.6.2009
Viimeksi Käytännön Maamiehessä tarkasteltiin erikoiskasvien viljelyaloja kolme vuotta sitten. Viljelyala kokonaisuudessaan on pysynyt pääosin samanlaisena, ehkä perinteisten vihannesten ja marjojen määrä on hieman laskenut ja tilalle on noussut joitain uusia kokeiluja. Oma lukunsa ovat viljelyalaa lisänneiden suurten kasvualojen ruokohelpi ja kumina. Samaan aikaan sokerijuurikkaan viljelyala on romahtanut.
Tässä jutussa viljelyalat ovat viime vuodelta ja vertailut on tehty vuoteen 2005. Mukaan on tullut joitain uusia nimikkeitä ja vanhoja on luokiteltu kasvupaikan iän mukaan. Listaus ei ole yksinomaan maataloushallinnon tai markkinoiden luokittelun mukainen, vaan taulukkoa on luokiteltu luettavuuden parantamiseksi.
Perinteiset vihannekset pitävät pintansa
Perinteiset vihannekset ovat edelleen suosittuja ja ovat pitäneet kohtuullisen hyvin asemansa, vaikka avomaan vihannesten viljelyala kokonaisuudessaan laski hieman viime vuonna. Avomaan vihannesten hinnat ovat tarkastelujaksolla vuosittain hieman nousseet edellisen notkahduksen jälkeen. Avomaan vihanneksista viljellyimpiä ovat olleet tarhaherne, porkkana, ruokasipuli ja keräkaali.
Muista poiketen tarhaherneen ala kasvoi jopa 510 hehtaaria kolmen vuoden takaisesta kivuten 2 508 hehtaariin. Porkkanan ala on kuitenkin pudonnut 163 hehtaaria, sipulin ala on kasvanut 14 hehtaaria. Keräkaalin viljelyala väheni 29 hehtaarin verran.
Mainittujen neljän avomaan vihanneksen tuottajien määrä yhteensä väheni 403 kappaleella. Porkkanan ja tarhaherneen viljelmien keskipinta-alan kasvu oli puolesta yhteen hehtaariin, ruokasipulilla ja keräkaalilla ei ollut muutoksia. Myös lantun, punajuuren ja avomaankurkun alat ovat vähentyneet. Avomaankurkun viljelyalan lasku oli 20 prosentin luokkaa, lantun 15 prosentin verran ja punajuuren kuuden prosentin luokkaa vuoteen 2005 verrattuna. Näiden vihannesten tilakohtaiset viljelyalat ovat edelleen nousseet hieman.
Ilahduttavana kasvuna voidaan todeta varhaisperunan alan kasvaneen 135 hehtaarilla ja viljelijöiden määrän nousu oli 35 kappaletta. Lähes huikean kasvun ja iloisen yllätyksen teki pinaatti, minkä ala lähes nelinkertaistui 125 hehtaariin ja viljelijöiden määrä kasvoi seitsemällä ja keskipinta-ala noin tuplaantui nousten 7,33 hehtaariin.
Maissin ala kolminkertaistui
Valkuaiskasveista makean lupiinin ala putosi yhteen hehtaariin. Virnan ala putosi reilut parisataa hehtaaria ja härkäpavun ala positiivisesti tuplaantui 725 hehtaariin. Ruokaherneen ja rehuherneen alat ovat muuttuneet siten, että ruokaherneala väheni 727 hehtaaria ja rehuherneala nousi vajaa 170 hehtaaria.
Erikoisuuksista mainittakoon, että maissin ala kolminkertaistui 210 hehtaariin ja sen keskipinta-ala nousi reiluun 3 hehtaariin. Sokerimaissin ala kuitenkin laski puolikymmentä hehtaaria.
Auringonkukan viljely on myös tällä tarkastelujaksolla edelleen vähentynyt lähes puoleen kolmen kasvukauden aikana.
Kuituhampun ala on hurjasti noussut yli 300 hehtaarin ja tilastoihin rekisteröityjä viljelijöitä on 31 kappaletta. Hampun monipuoliset ekologiset käyttömahdollisuudet lienevät lisänneet sen suosiota. Esimerkiksi lapsilla käytössä olevien kestovaippojen sisäimut on tehty hampusta, joka on imukykyistä ja iholle miellyttävää. Lue lisää kuituhampusta sivuilta 14-19.
Tattari laskussa ja speltti nousussa
Tattarin viljelyalan kasvu on kääntynyt laskuun. Ala väheni 360 hehtaaria ja tilojen määrä laski 40. Tattari on gluteenittomuudesta johtuen erinomainen raaka-aine muun muassa keliakiasta ja vilja-allergiasta kärsiville ihmisille. Nelisenkymmentä viljelijää on luopunut viljelystä tältä erää, keskipinta-ala ei kuitenkaan pudonnut.
Spelttivehnä on alkanut tulla tutuksi myös meillä. Speltti on otettu listalle mukaan, koska sen käsittely vaatii omia erityisiä laitteita ja lajittelijoita. Spelttivehnän ala väheni kokonaisuudessaan 83 hehtaaria, tämän vuoden tilastossa listataan erikseen kevät- ja syysspelttivehnä. Speltti-vehnää viljellään 403 hehtaarilla 75 viljelijän toimesta.
Sokerijuurikasala romahti, peruna väheni
Sokerijuurikkaan ala romahti valtaisat 17 680 hehtaaria, eli noin puoleen ennen tehtaiden sulkemisia. Tuottajien määrä väheni 1 099:llä kolmen vuoden aikana.
Ruokaperunan ala väheni 767 hehtaaria, mutta perunan viljelijöiden määrä vain yhdellä. Miten mahtaa olla tuon tiedon paikkansapitävyyden laita olla. Tärkkelysperunan kohdalla määrä putosi 780 hehtaaria ja tuottajaluku laski 136 kappaleella.
Ruokohelpiala kasvaa
Ruokohelpin viljelyala on edelleen ollut kovassa nousussa. Viljelijöiden lisäystä on tullut kaiken kaikkiaan 685, helpeä viljelee nyt 1 151 viljelijää vajaalla 19 000 hehtaarilla, ala ja viljelijöiden määrä on siis tuplaantunut kolmen vuoden aikana. Ruokohelpi on pitänyt hyvin energian tuotannon kiinnostusta yllä ja hintasuhteet lienevät olleet kasville edulliset.
Energiapajua viljeli nyt 8 viljelijää 15 hehtaarin alalla, joten pajun tie näyttää sangen risuiselta.
Pellavien suosio laskussa
Kun kolmisen vuotta sitten jutussamme totesimme kitupellavan eli camelinan alan kasvaneen hurjasti, nyt on käynyt toisin. Ala on pudonnut romahdusmaisesti, kitupellavaa viljelee enää 10 viljelijää vajaalla 30 hehtaarilla.
Myös öljypellavan ala on vähentynyt merkittävästi, vaikka volyymi sinänsä on hyvä, sitä viljeli 124 viljelijää 1 066 hehtaarin alalla. Sen ala laski lähes 720 hehtaaria kolmen vuoden takaisesta.
Kuitupellavan suosio on käsittämättömällä tavalla vähentynyt, viljelijöitä on enää neljä, joilla oli keskimäärin 0,07 hehtaarin ala kuitupellavalla. Jos kasvin viljelijöitä on vähemmän kuin 3, tilastoja ei anneta enää ulos.
Kumina tärkein erikoiskasvi
Siemenmaustekasveista kuminan hurja kasvu on hieman tasaantunut, toki tasaista vahvaa kasvua on tullut nyt kolmasosa lisää edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna. Kumina on saanut kärkipaikan viljelyalaltaan suurimpana erikoiskasvina kolmessa vuodessa ja ala on kunnioitettavat 17 396 hehtaaria. Viljelijöitä on tullut lisää 198 kappaletta kokonaismäärän ollessa 1 337 viljelijää.
Sinappi listataan nyt omana seurantakohteenaan ja sitä viljeli 9 viljelijää 55 hehtaarin alalla.
Lehtimausteista parsan viljely lisääntynyt
Lehtimausteista sekä tillin että persiljan viljelyala väheni. Tillin ala tippui 18 prosenttia ollen 78,9 hehtaaria. Tilliä viljellään kuitenkin 188 tilalla. Persiljan ala puolittui 4,3 hehtaariin 38 tilalla.
Juurimausteista valkosipulin ala hieman laski ja jäi 10 hehtaariin. Piparjuuren kuudesta kasvattajasta 2 on jättänyt kasvin pois, jäljellä olevilla keskipinta-ala kasvoi kymmenyksen.
Parsan määrä on kasvanut hyvin, sen viljelyala yli kaksinkertaistui ja viljelijöiden määrä kasvoi viidellä.
Meirami ja kirveli putosivat pois listalta, kun viljelijöiden määrä laski alle kolmen. Kuten myös pois ovat jo aiemmin olleet retikka, mustajuuri, paprika ja kinua. Kinuasta on muuten tehty viljelyohjeet Tieto tuottamaan -sarjassa, ja nähtäväksi jää miten ja missä ne hyödynnetään.
Vadelma- ja pensasmustikka-alat kasvussa
Marjanviljelyssä vadelma on saanut kasvua. Samoin pensasmustikka on hieman kasvattanut osuuttaan. Vadelman ala kasvoi 7 hehtaaria, mutta tilastoitujen viljelijöiden määrä laski jopa 69 kappaletta. Pensasmustikan ala kasvoi 6 hehtaaria ja viljelijöiden määrä väheni kymmenellä.
Tyrnin nousujohteisuus tasaantui ja ala sekä kasvattajien määrä kääntyi laskuun.
Kaikkien herukoiden määrät laskivat hieman sekä hehtaareissa että marjan viljelijöissä. Eniten laski mustaherukan ala, 178 hehtaaria ja vähiten valkoherukan ala 6 hehtaaria.
Mansikka on edelleen laajin avomaan kasvi ja sen ala väheni 209 hehtaaria, tuottajien määrä väheni 566 mansikanviljelijällä.
Omenan ala kasvoi hieman, tuottajien määrä vähentyi 21 puutarhalla. Karviaisen viljelyala nousi 3 hehtaaria. Mesimarjan ala kasvoi vajaalla hehtaarilla. Lakan viljelijöiden määrä putosi neljästä kuuteen, pinta-ala kuitenkin kasvoi vajaan hehtaarin.
Puolukka putosi tilastoista tällä kertaa.
Taimitarhat ja puuviljelmät ovat uudet tulokkaat
Erilaiset taimitarhat ja puuviljelmät ovat seurantakohteina uudehkoja, mutta varmaan potentiaalisia kasvualoja. Joulukuusiviljelmiä muun muassa on 21 hehtaaria 24 tilalla. Kasvunvaraa siis on, kun laskee vuosittaista kuusten menekkiä.
Niin ja vertailun vuoksi erikoiskasvien listalle on pujahtanut sateelta suojassa viljeltävä kasvihuoneala, joka on tuon taulukon mukaan 150 hehtaaria.
Lähteet: TIKE Maatilarekisteri, Puutarhayritysrekisteri, Kasvistieto Oy.