Herbisidiä kestävää rypsiä pian viljelyyn
30.4.2010
Öljykasvien rikkakasvien torjuntaan kaivattaisiin pikaisesti tehokkaampia vaihtoehtoja. Yksi radikaalisti erilainen torjuntamenetelmä on ehkä jo ensi vuonna käytettävissä, mikäli imidatsolinonia sisältävä herbisidi pääsee kasvinsuojeluainerekisteriin ja saa myyntiluvan. Sitä kestävä IMI-kevätrypsi on jo hyväksytty Suomen viralliseen kasvilajikeluetteloon.
Tämä tiettyyn herbisidiin ja sitä kestäviin lajikkeisiin perustuva rikkakasvien torjuntamenetelmä tulee olemaan ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Kasvinsuojeluaineen ja lajikkeeseen rakennetun kestävyyden muodostama kytkentä on tuttu geenimuuntelusta. Maailmalla on jo pitkään viljelty glyfosaattia kestäviä lajikkeita. Menetelmä on yksinkertaistanut rikkakasvien torjuntaa merkittävästi.
Geenimuunneltujen lajikkeiden saaminen viljelyyn on ollut EU:ssa erittäin hankalaa ja hyvin hidasta. Imidatsolinonin (IMI) kestävyys kasveissa ei perustu geenimuunteluun, minkä seurauksena oletetaan, että hyväksyntä olisi huomattavasti yksinkertaisempi prosessi.
Aurea pääsi kasvilajikeluetteloon
Suomen kasvilajikelautakunta hyväksyi imidatsolinoneja kestävän kevätrypsilajikkeen viralliseen lajikeluetteloon tänä keväänä. Virallisissa lajike-kokeissa pari vuotta nimellä IMI 4003 esiintynyt lajike on nyt ristitty Aurea CL:ksi. Lajikkeen on kehittänyt Helsingin yliopiston tutkimusryhmä ja se on Huoltovarmuuskeskuksen omistama.
Kansalliseen lajikeluetteloon pääsyä pidetään osoituksena lajikkeen soveltumisesta viljelyyn Suomessa. Samalla se mahdollistaa sertifioidun siemenen tuotannon aloittamisen.
Imidatsolinonia sisältävän rikkakasvien torjunta-aineen hyväksymismenettely on kesken. Tuotteen on kehittänyt merkittävä kemian alan yritys Basf. Mikäli projekti etenee suunnitelmien mukaan, saattaisi tämä Clearfieldiksi kutsuttu menetelmä olla käytettävissä Suomessa jo ensi vuonna.
Käytännössä yli kolme tonnia hehtaarilta
IMI-rypsi ei ole pärjännyt mitenkään loistavasti virallisissa lajikekokeissa. Sen satoisuus ja öljypitoisuus ovat olleet vaatimattomia, mutta valkuaispitoisuus on ollut hyvä ja positiivista on myös kohtuullisen lyhyt kasvuaika.
Käytännön tiloilla on saatu aikaan joitakin erittäin hyviä tuloksia, joista on julkisuudessakin ehditty jo kirjoittaa Kylvösiemen-lehdessä (1/2010) ja Svensk Frotidningissä (6/2009). Viime vuonna IMI-lajiketta koeviljeltiin 14 maatilalla.
IMI-lajikkeella näyttäisi olevan virallisista koetuloksista huolimatta melkoinen satopotentiaali, sillä vampulalainen Ilkka Kouvo sai sillä 3300 kilon hehtaarisadon vuonna 2008 ja viime vuonnakin 2700 kilon hehtaarisadon 21 hehtaarin alalta.
Huipputuloksen saaminen edellytti melkoista panostusta, kyse ei tietenkään ole yksin hyvästä lajikkeesta ja onnistuneesta rikkakasvien torjunnasta. Kouvon kasvustot ovat saaneet useampaan osaan jaetun, runsaan ja monipuolisen lannoituksen sekä tarpeen mukaisen kasvinsuojelun. Kasvinsuojelu-
aineet on viety kasvustoon puhallinruiskulla.
Basf ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmä haluavat odotella IMI-herbisidin hyväksymistä ja kerätä kokemuksia vielä tämän kasvukauden ajan. Tilakokeiden tulokset sekä kokemusten perusteella laadittavat viljelyohjeet ovat käytettävissä ensi syksynä, jolloin aihetta voidaan käsitellä perusteellisemmin.
Esa Mustonen