Viljan hintamuutokset kuriin johdannaisilla
9.4.2009
Nordea tuo viljelijöille mahdollisuuden tehdä johdannaiskauppaa pankin välityksellä. Nyt viljanviljelijällä on uusi mahdollisuus varautua viljanhinnan laskua vastaan. Samoin rehuviljaa paljon ostava kotieläintuottaja voi varmistaa, ettei rehuvilja kallistu syksyyn mennessä.
Kansainväliseen viljakauppaan perehtynyt viljanviljelijä, nyt myös Nordea Pankin asiantuntijajohtajaksi noussut Timo Jaakkola haluaa tuoda kaupan ja teollisuuden käytössä jo pitkään olleen johdannaiskaupan myös viljelijöiden käyttöön.
Maataloustuotteissa käyttökelpoisimpia johdannaiskaupan tuotteita ovat rehu- ja myllyvehnän sekä varsinkin rapsin futuurit, jonka hinta johdetaan Suomenkin markkinoilla suoraan Matif-pörssin hinnoista. Sopimuksia on mahdollista tehdä vaikka yksi erä kerrallaan. Erän koko on viisikymmentä tonnia Euronext-markkinoilla.
Johdannaisia käytetään suojaamaan omaa tulevaisuutta epäedulliselta hintamuutokselta. Viljaa viljelevän kannattaa suojata itseään viljan hinnan laskulta, kun viljan hinta on hyvä. Viljaa ostava maataloustuottaja voi suojata tuotantoaan viljan hinnan nousulta, kun vilja on edullista.
Jaakkola ei näe tämän kevään tilanteessa mitään syytä suojata vehnän alle 140 euron tonnihintaa hinnan laskulta. Sen sijaan rypsin ja rapsin hinnan pysyttäminen nykyisellä tasolla ainakin osalle sadosta saattaisi olla varman päälle pelaamista. Raisio tarjoaa kiinteähintaisella sopimuksella nyt huhtikuun alussa 300 €/tn. Pörssisuojauksella hinta on heikompi, mutta siinä ei ole sato- ja laaturiskiä.
Olennainen kysymys on aina kannattavuus. Hintaa ei kannata suojata kannattamattomalle tasolle, Jaakkola muistuttaa.
”Hintasuojauksen peruskysymys lähtee siitä, mikä on viljelijälle se perustaso, jolla oma toiminta on kannattavaa. Viljan myyjän on laskettava, mikä on matalin hinta, jolla oma viljely on kannattavaa. Sen jälkeen on vielä pohdittava, onko järkevää suojata tähän hintaan, ja vielä, kuinka suuri osuus omasta tuotannosta? Vastaavasti viljan ostajan on mietittävä, millä hintatasolla omia rehuostojaan kannattaa suojata, jotta tuotanto säilyy kannattavana?”
Nyt mahdollisuus rehun ostajille
Nykyisessä tilanteessa futuurien käyttö sopisi hyvin esimerkiksi siipikarjatilalliselle, joka ostaa isoja määriä vehnää tuotantoaan varten. Hän voi suojautua vehnän hinnan nousulta rakentamalla riittävästi siiloja ja hankkimalla viljaa silloin kun se on edullista. Tämä sitoo kuitenkin huomattavasti pääomaa. Kun hintasuojaus tehdään futuureilla, ei rahaa tarvita. Viljelijän on vain asetettava riittävä johdannaislimiitti. Se on vakuus, jolla katetaan hinnanero tulevaisuudessa, mikäli viljelijä joutuu maksumieheksi.
Jaakkola kertoo esimerkin viljan ostajan kannalta, kun halutaan suojautua hinnan nousulta: ”Ostan nyt marraskuun vehnäfutuurin hintaan 140 €/tn. Ostan sen takaisin lokakuun viimeisenä päivänä, jolloin toimitusvelvollisuus ei vielä toteudu. Jos vehnän ja futuurin hinta on noussutkin 190 euroon, voitan 50 euroa futuurikaupassa, mutta maksan vehnästä 50 euroa enemmän. Ostettavan viljan nettokustannus on 140 €/tn.”
”Kyse on vakuuttamisesta hinnan muutoksen varalle. Käytännössä raha ei liiku ennen kuin sopimus suljetaan.”
Nordea perii johdannaiskauppapalvelustaan provisiota puolesta prosentista prosenttiin kaupan arvosta. Isoilla määrillä pelaavat saavat palvelunsa edullisemmin.
Kokeilemalla oppii
Suojaaminen on useimmille uutta ja outoa. Jaakkola opastaa aluksi kokeilemaan suojausta vaikka vain yhdellä 50 tonnin sopimuksella. Siinä ei voi ainakaan paljon menettää. Samalla uusi palvelu tulee tutuksi, ja lisäoptiona saadaan kannuste markkinoiden seuraamiseen.
Jaakkola lainaa viljakaupan veteraania, Jim Laytonia: ”Jos halutaan oppia uimaan, pitää mennä veteen.”
Pulahdus on mahdollista jo tänä keväänä. Ponnahduslaudalle pääsee ottamalla yhteys omaan pankkiin.
Useimmille viljelijöille lienee fiksuinta tehdä muutamat vuotuiset osto- ja myyntitoimeksiannot pankkiin soittamalla. Kauppa voidaan tehdään saman tien puhelun aikana, jolloin molemmat osapuolet tietävät hinnan heti.
Pankki toimii futuurikaupassa niin sanottuna brokerina eli kilpailuttajana. Vastaava mahdollisuus futuurikauppaan pankin välityksellä on ollut jo käytössä Ruotsissa ja Tanskassa. Handelsbanken avasi viljan futuurikaupan vuosi sitten, ja suojauksia on saatu aikaan jo satoja viljelijöiden kanssa. Myös Nordea on aloittanut toiminnan Ruotsissa ja Tanskassa.
Toki viljelijä voi käydä futuuri-kauppaa myös muiden välittäjien kautta. Toimiminen pörssissä aivan itse ilman välittäjää tai brokeria on tehty vaikeaksi, Jaakkola sanoo ja puhuu kokemuksesta. ”Silloin vastaan tulee melkoisia vastuukysymyksiä ja paperisotaa.”
Johdannaiskauppasopimuksen pankin kanssa tehneellä viljelijällä on mahdollisuus tehdä kauppaa jopa omalta kotikoneelta käsin, mikäli futuurikauppaa on aikomus harjoittaa laajassa mitassa. Silloin pankki toimittaa asiakkaalleen tätä tarkoitusta varten tehdyn ohjelman.
Myös vakautta polttoaineen hintaan?
Johdannaiskauppa on viljelijöille luontevinta viljalla ja rehuilla. Joitakin rehun ostajia saattaisi ehkä kiinnostaa esimerkiksi soijan hinnan vakauttaminen.
Johdannaiskauppaa on mahdollista tehdä myös muilla materiaaleilla, kuten metalleilla ja esimerkiksi polttoaineilla. Määrät ovat yleensä vain niin suuria, että kaupan harjoittamiseen tarvittaisiin kymmenien keskikokoisten tilojen yhteenliittymiä eli pooleja.
Tällaisia pooleja on pankkien toimesta jo jonkin verran rakenneltu esimerkiksi kuljetusalan yrittäjille. Vastaavia pooleja voidaan kehittää tulevaisuudessa myös viljelijöille, Jaakkola olettaa, mikäli suojaaminen yleistyy Suomessa.
Lue johdannaiskaupan esimerkit KM:stä
Esa Mustonen