Klapeja 30 vuotta
12.3.2010
Vihtiläinen maatalousyrittäjä Pentti Romo aloitti klapituotannon 1980. Aloitteen yritystoimintaan teki Vihdin kunta, joka oli myös ensimmäisten vuosien aikana lähes ainut asiakas. Hiljalleen asiakkaiden määrä lisääntyi ja tuotanto kasvoi. Vuonna 2008 oli tuotantomäärä noussut jo 3 000 irtokuutioon ja asiakaita oli lähes 700. Nyt yhden miehen Klapitehdasta jatkaa Tommi Lönnrot. Vihtiläinen maatalousyrittäjä Pentti Romo aloitti klapituotannon 1980. Aloitteen yritystoimintaan teki Vihdin kunta, joka oli myös ensimmäisten vuosien aikana lähes ainut asiakas. Hiljalleen asiakkaiden määrä lisääntyi ja tuotanto kasvoi. Vuonna 2008 oli tuotantomäärä noussut jo 3000 irtokuutioon ja asiakaita oli lähes 700. Nyt yhden miehen Klapitehdasta jatkaa Tommi Lönnrot.
Viime vuoden alussa Pentti Romo myi eläkeiän täyttyessä yrityksensä Tommi Lönnrotille. Kauppa sisälsi yrityksen koneet ja varaston sekä voimassa olleet osto- ja toimitussopimukset. Erillisellä vuokrasopimuksella myös kiinteistöt siirtyivät uuden yrittäjän käyttöön. Nyt yritys jatkaa toiminimellä Tommi Lönnrot ja toimii käytännössä Klapitehdas-nimellä. Pian kaupan jälkeen Lönnrot luopui omista kasvihuoneistaan ja nyt hän keskittyy Klapitehtaan pyörittämiseen.
Klapituotanto jatkuu edelleen yhden miehen yrityksenä. ”Tämä nykyinen vuosittainen tuotantomäärä, 3000 heittomottia on jo niin suuri, että yhden miehen yrityksenä toimien sitä ei voida paljoakaan kasvattaa”, Tommi Lönnrot sanoo.
”Käsiteltävän puumäärän aisaus ja varastosiirrot sekä pätkiminen ja halkominen klapeiksi ja tuotetoimitukset asiakkaille takaavat varmasti täystyöllisyyden”, Lönnrot toteaa.
Raakapuu metsänhoito-yhdistyksiltä ja yksityisiltä
Klapitehdas ostaa raakapuun Keski-Uusimaan ja Länsi-Uusimaan metsänhoitoyhdistyksiltä, pieniä määriä myös yksityisiltä metsänomistajilta. Metsänhoitoyhdistykset organisoivat energiapuun hankinnan puun myyjiltä ja huolehtivat raakapuun kuljetuksista klapitehtaalle.
Ostettava puu on koivua, ja sitä saadaan pääasiassa ensiharvennuksilta. Puun ihannekoko on 4-6 tuumaa, jolloin niissä olevat oksantyngät ovat ohuita, eivätkä ne takeltele kuorimakoneessa.
Raakapuu tuodaan kuorma-autoilla maalis-huhtikuussa klapitehtaan varastopaikalle Vihdin Selkiin. Puolen hehtaarin varastoalue on kovapohjaista peltoa, jonne auto pystyy ajotielle pysäytettynä purkamaan kuormansa tienvarsiojan yli.
Aisaus edistää kuivumista
Varastopaikalla energiapuu aisataan vanhalla Valon Kone Oy:n valmistamalla VK 16 -kuorimakoneella. Kuorimakoneen Romo oli ostanut käytettynä yli kolme vuotta sitten ja ehti aisata tai kuoria sillä noin 10 000 m³. Vaikka kone vaikuttaakin kuluneelta ja perin ruosteiselta, on se käytössä osoittautunut erittäin varmatoimiseksi ja helppokäyttöiseksi. Kuorinta tai aisaus onnistuu hyvin yhden miehellä.
Aisaus edistää puun kuivumista ratkaisevalla tavalla. Koivun kuori on erittäin tiivis eikä läpäise kosteutta. ”Jos aisauksessa puun pintaan jää 10 cm:ä leveämpi ehyt kuorisiivu, voimme olla varmoja siitä, että puu kuoren alla säilyy kosteana, eikä missään tapauksessa kuivu”, Pentti Romo varoittaa.
Aisauksesta kuorintaan siirtyminen tapahtuu koneen syöttönopeuden säädöllä, terien määrän lisäyksellä ja pyörimisnopeuden nostolla. Käyttövoimansa kuorimakone saa traktorista.
Klapitehtaan suurin asiakas on Saunaseura, joka ostaa noin 500 heittomottia vuodessa. Saunaseura edellyttää, että sille toimitettavat klapit ovat ehdottomasti kokonaan kuoritusta puusta. Vaatimuksensa seura perustaa siihen, että koivun tuohi synnyttää palaessaan nokea ja muita hiukkaspäästöjä saunan sisäilmaan.
Aisauksen tai kokopuun kuorinnan jälkeen puutavara jätetään avoimelle varastoalueelle kuivumaan peittämättömänä. Syyskesään mennessä aisattu puu on kuivunut ihannekosteuteen eli 20 prosenttiin, jolloin siitä voidaan tehdä klapeja. Syksyn saapuessa kuivunut puuvarasto siirretään varastohalliin, jonne energiapuuta mahtuu yhdellä täytöllä noin 1000 m³. Se on talvikuukausien toimituksiin varattua puuta.
Tavallisimmin neljään osaan
Yleisin energiapuu on ensiharvennuksesta saatava 4-6 tuuman paksuinen koivukuitu, joka halkaistaan neljään osaan. Paksummat puut halkaistaan kuuteen osaan.
Klapitehtaalla on kaksi klapikonetta. Hydraulitoimiseen, pienenpään Palax Power 70S -klapikoneeseen mahtuu enintään 10 tuuman paksuinen pölkky. Koneen teho on 4 m³/h ja konetta käyttää sähkömoottori.
Suurempi klapikone, Hakki BigX 47 Multispeed, saa käyttövoimansa traktorista. Kone on niin kutsuttu monivoimakone, jolla puu voidaan halkaista joko neljään tai kuuteen osaan, lisäterillä varustettuna jopa kahdeksaan osaan. Koneen työntövoima on 8 000-24 000 kiloa ja teho 10 m³/h. Koneen syöttöaukkoon mahtuu jopa 19-tuumainen pölkky. Tällä koneella tehdään muun muassa Saunaseuran käyttämät klapit.
Klapit perille toimitettuna
Klapitehtaalla on netissä omat kotisivut, joista asiakas näkee yhteystiedot, saa lisätietoa tuotteesta, toimituksesta ja hinnasta. Keskimäärin irtokuutio klapeja maksaa 58 euroa lisättynä toimituskuluilla matkan pituudesta riippuen. Klapit on mahdollisuus saada joko kotiin toimitettuna tai ne voidaan myös noutaa.
Valtaosa tuotannosta menee toimitusmyyntinä. Pienin toimituserä on kaksi irtokuutiota. Kuljetukset hoidetaan pick-up -autolla, auton perävaunulla tai pienellä kuorma-autolla, jonka kuormatilat voidaan välilaidoilla jakaa 1-10 m³:n tiloihin.
Matti Värri