Kuminan perustaminen suojaviljaan
9.2.2012
Kuminan perustaminen suojaviljaan onnistuu, kunhan suojakasvusto on tarpeeksi harva. Kumina sopii nopeakasvuisten ja vähän varjostavien lajien aluskasviksi. Onnistuneita kokeiluja on tiloilla saatu herneellä, härkäpavulla ja korianterilla. MTT:n kokeissa myös viljat ovat soveltuneet suojakasviksi, kunhan niiden kylvösiemenmäärää on vähennetty.
Bernerin markkinointipäällikkö ja kuminan viljelyn konkari Lasse Matikainen on perustanut kuminaviljelmän herneen kanssa jo kolmena vuonna. Kesällä 2011 se onnistui erinomaisesti, sillä kasvuolosuhteet olivat hyvät, ja herne päästiin puimaan jo elokuussa. Kumina kasvoi loka-marraskuussa rehevänä ja paksujuurisena. Matikainen uskoo saavansa siitä tänä vuonna kelpo sadon. Edellisvuosien kokemukset eivät olleet yhtä hyviä, sillä kumina ei ehtinyt kehittyä syksyllä tarpeeksi vahvaksi.
Kuminan perustaminen suojakasvin kanssa olisi järkevää myyntituloja ajatellen. Matikainen ei halua kuitenkaan yllyttää ketään kokeilemaan epävarmoissa olosuhteissa, varsinkaan jos rikkasiemenpankki on suuri. ”Suojakasviin perustaminen on paljon riskialttiimpaa kuin ilman. Erityisen hankalaa se on silloin, jos lohkolla on saunakukkaa, ohdaketta tai valvattia, ja jos maalaji on kuorettuva. Kuminaa on vaikea saada itämään ja taimettumaan, ja kuorettuvilla maalajeilla joudutaan usein haraamaan kuorettuma auki. Sitä ei voi tehdä, jos suojavilja on jo taimella.”
Tämän lisäksi suojakasvin pitäisi olla mahdollisimman vähän varjostava. Suojakasvin pitäisi olla nopeakasvuinen, kumina ei saisi häiritä sen kasvua eikä suojakasvi kuminaa, ja molemmille kasveille pitäisi soveltua samat kasvinsuojelu-aineet.
Herne päästää valoa
Matikaisen mukaan 2011 oli hyvä kuminan perustamisvuosi, tekipä sen suojakasvin kanssa tai ilman. Satovuosi oli sen sijaan pettymys. Äkämäpunkki verotti satoa, ja kukinnan aikainen helle hyydytti siementen kehityksen.
Matikaisella oli kuminan perustamisessa herneen kanssa kolmas yritys, joka onnistui hyvin. Kasvukausi oli Somerolla hyvä, ei liian kuivaa, muttei myöskään rankkasateita. Maalajina oli hietasavi. Hulda-herne kylvettiin vappuna. Siemenmäärä oli kaksi kolmasosaa normaalista. Lohko lannoitettiin herneen mukaan. Kylvös jyrättiin viikon kuluttua, ja kumina kylvettiin 10. toukokuuta, kun ensimmäiset herneet alkoivat taimettua. Kuminan siemenmäärä oli suuri, 20 kg/ha, sillä siemenen itävyys oli alle 80 prosenttia.
Rikkakasvit torjuttiin Fenixin ja Senkorin seoksella pari päivää ennen kuminan taimettumista ja teho oli hyvä. Hernekääriäinen ruiskutettiin Sumi-Alphalla. Hernekasvusto oli tasainen ja tiheä. Kasvinsuojeluongelmia aiheuttivat kyyhkyset, jotka verottivat hernesatoa. Herneestä saatiin kuitenkin lähes neljän tonnin laadukas sato. Puinti oli elokuun puolivälin jälkeen.
Kumina oli hienolla taimella heinäkuussa, ja sai valoa hernekasvuston läpi. Lakoontuneissa kohdissa kumina kasvoi herneen läpi, mikä ei kuitenkaan haitannut puintia. Puinnin jälkeen kumina ampaisi kasvuun, ja pitkä syksy takasi hyvän kehityksen. Syyskuussa kasvusto käsiteltiin Matrigonilla saunakukkien, ohdakkeen ja valvatin torjumiseksi. Torjunta onnistui hyvin ja lokakuussa kuminan juuret muistuttivat porkkanaa.
Vuonna 2010 ongelmana oli kevään ja kesän rankat sateet ja sen jälkeen kuumuus ja kuivuus. Hernesato jäi heikoksi ja kuminan kehittyminen oli vaatimatonta. Ensimmäisenä kokeiluvuonna 2009 herneen puinnin venyminen pitkälle syyskuulle esti kuminan riittävän vahvistumisen. Vasta toisena siemensatovuonna saatiin kuminasta hyvä sato.
Korianteri suojakasvina
Mäntsäläläinen Markku Kyytsönen kokeili kuminan perustamista korianterin kanssa viime keväänä. Korianteri on varhain kylvettävä yksivuotinen kasvi, jonka kasvukausi on pitkä. Kyytsösellä oli kokemuksia korianterin viljelystä 90-luvun alkupuolelta. ”Korianteri on aika harva ja matala kasvi, joten se päästää valoa läpi. Päätin kokeilla, miten se toimisi kuminan suojakasvina.”
Kyytsönen kylvi molemmat kasvit samaan aikaan suorakylvöllä. Siemenmäärä oli normaali. Kasvinsuojelu tehtiin maavaikutteisilla aineilla juuri ennen taimelle tuloa. Kumina ja korianteri taimettuivat suunnilleen samaan aikaan. Korianterin puinti venyi syyskuun loppuun, vaikka kasvukausi oli lämmin. Kumina kuitenkin sai valoa korianterin alla ja kasvoi kutakuinkin normaalisti. Loppusyksystä kuminakasvusto oli vahva ja juuret olivat paksut. Kyytsönen odottaa kasvustolta hyvää satoa tänä kesänä.
Korianteri ei tuntunut häiriintyvän kuminasta aluskasvina. Sato oli savilohkolla 500-800 kiloa hehtaarilta. Sadot vaihtelivat maalajin mukaan nollasta kahteen tuhanteen kiloon. Multavimmilla paikoilla saattoi tulla kaksi tonnia, huonommilla osilla sato jää vähäisemmäksi. Kuivuus verotti satoa jonkin verran. Markkinoita korianterille haetaan aktiivisesti.
Viljoillakin voi onnistua
MTT:llä on muutaman vuoden kokemukset kuminan päällekkäisviljelystä eri lajien kanssa, kertoo erikoistutkija Marjo Keskitalo. Ensimmäinen koe perustettiin keväällä 2009, ja siinä kuminaa kylvettiin vehnän kanssa. Kumina ei haitannut vehnän kasvua, mutta vehnä haittasi kuminan, ja seuraavan vuoden kuminasato jäi vaatimattomaksi.
Keväällä 2010 kuminaa kylvettiin härkäpavun, herneen, kevätvehnän, rehuohran ja pellavan kanssa. Suojakasvilla oli kolme eri kylvömäärää: normaali, 20 ja 40 prosenttia tavanomaista pienempi. Parhaat kuminasadot saatiin ohran sekaan kylvetystä kasvustosta. Myös herne ja härkäpapu soveltuivat suojakasveiksi, kunhan niiden siemenmäärää vain vähennettiin, mikä puolestaan verottaa suojakasvien satoa suhteellisesti enemmän kuin viljoilla. Pellava ja vehnä kuminan suojakasvina eivät tuottaneet hyvää kuminasatoa. Kaikkiin suojakasveihin perustetut kuminasadot olivat kuitenkin pienempiä kuin ilman suojakasvia perustetussa kuminakasvustossa.
Keväällä 2011 kokeiltiin, miten suojakasvin siemenvantaiden tukkiminen vaikuttaa kuminakasvuston perustamiseen. Suojakasvit olivat samat kuin edellisenäkin vuonna, mutta neljä kymmenestä vantaasta oli tukittu, jolloin kuminalle jäi valokäytäviä kasvuston sekaan. ”Näiden kuminakasvustojen ensimmäiset satotiedot saamme vuoden 2012 elokuussa. Alustavasti näyttää siltä, että kuminakasvustojen perustaminen on onnistunut hyvin ja kuminat ovat riittävän rotevia kukkiakseen ensi vuonna. Myös vehnään perustetut kasvustot näyttävät vahvoilta”, Keskitalo kertoo.
Syksy 2011 oli pitkä, ja kuminalla oli aikaa vahvistua suojakasvien korjuun jälkeen. Päällekkäisviljelystä kaivattaisiin useamman vuoden tulokset, jotta paras suojakasvi ja viljelymenetelmä saataisiin selville. Keskitalon mukaan päällekkäisviljely on aina kompromissi. Molempien kasvien sato vähenee jonkin verran ja erityisesti rikkakasvien torjuntaan tulee paneutua entistä huolellisemmin. Riskit epäonnistumisesta lisääntyvät.
MTT:n tulokset löytyvät osoitteesta: www.agronet.fi/kumina
Annaleena Ylhäinen