Kilpailu on tullut jäädäkseen Suomen lannoitemarkkinoille
12.2.2010
Kotimaisuus on suomalaisten maanviljelijöiden mielissä edelleen arvostettu asia, mutta Suomessa tehty lannoite ei ole enää ollut yhtä itsestään selvä valinta, kun suursäkin kylkeen ilmestyi viikinkiveneen kuva.
Lannoiteraaka-aineiden hintojen poikkeuksellinen nousu ja sitä seuranneet jälkijäristykset saivat aikaan sen, että kotimaan markkinoilla aiemmin lähes monopolin tavoin toimineen Kemira Grow-How’n ja sittemmin Yaran arvostus ja asema madaltuivat selvästi. Viljelijät tarttuivat ulkomaiseen säkkiin sitä hanakammin, mitä arvokkaammaksi pellon ravitseminen kävi.
Saattaa olla, että nyt kun lannoitteiden hinnat ovat kohtuullistuneet, moni ulkomaisia lannoitteita kokeillut on valinnut taas vaihteeksi kotimaisen vaihtoehdon. Mutta kun vieraan makuun on päästy ja se on toimivaksi havaittu, on tuontilannoite monille kiinnostava vaihtoehto yaralaisten Milojen rinnalla.
Yaran kanssa viljelijöiden käyttöpääomasta kilpailee julkisesti puolenkymmentä yritystä. Mukana ovat aiemminkin lannoitekaupassa sinnitelleet pienet perheyhtiöt, Muhosten Cemagro (aiemmin Kiviexpertit) ja Tigosten Tigoteam.
Näiden yritysten rinnalle ovat nousseet maataloustuotteita jalostavat Raisio Yhtymä ja Atria-konsernin A-Rehu, joille lannoitekauppa ei ole välttämättä tuloksen tekemistä vaan olemassa olevien viljelijäsuhteiden ylläpitämistä.
Viides Yaran haastaja on jo kolmatta vuotta lannoitekauppaa tekevä Belor-Agro, jonka vahvuutena on hyvät suhteet K-maatalouskauppaketjun yksityisiin kauppiaisiin.
Kaikki edellä mainitut yritykset aikovat olla lannoitebisneksessä jatkossakin, vaikka Yara ei alan aktiivisena osaajana luovu osuuksistaan vapaaehtoisesti. Yhtiön markkinaosuudeksi arvioidaan edelleen jonkin verran yli 90 prosenttia, muttei enää 98–99 prosenttia niin kuin ennen. Muutamien sivistyneiden arvausten mukaan Yaran markkinaosuus lienee nyt noin 93–94 prosenttia.
Lue juttu ja katso lannoitetaulukko KM:stä
Esa Mustonen