Biomassan jättiläiset
7.2.2007
Hamppu ja maissi tuottavat Suomen korkeuksilla enemmän ja nopeammin korjuukelpoista maanpäällistä biomassaa kuiva-aineena mitattuna kuin mikään muu peltoviljelykasvi. Suuri sato tekee niistä kiinnostavia energiakasveja. Maailman kärkisijaa peltobiomassan tuottajana pitää kuitenkin sokeriruoko.
Hamppu ja maissi ovat harvinaisia näkyjä suomalaisessa maalaismaisemassa, vaikka ne kasvavatkin Suomen kesässä kuin hullut eli yli kolmen metrin korkuisiksi. Molemmilla saadaan jopa 20 tonnin kuiva-ainesatoja hehtaarilta.
Hampun energiakäyttöä tutkitaan innokkaasti erityisesti Ruotsissa. Maissista on puolestaan jo jalostettu valtava määrä erilaisia lajikkeita energian tuotantoon. EU-maissa energiamaissista tehdään biokaasua, USA:ssa taas
viljellään etanolilajikkeita bioetanolin valmistukseen.
Hamppu menestyy Pohjolassa
Hamppu on lyhyen päivän kasvi, joten se kasvaa Pohjolan valo-olosuhteissa niin kauan, kunnes lämpötila laskee alle nollan. Siksi se tuottaa niin suuria satoja jopa Uumajan korkeudella asti. Ruotsissa hampusta on saatu 20 tonnin kuiva-ainesatoja hehtaarilta. Suomessa tuli viime kesänä parhaimmillaan 15 tonnin satoja, kertoo Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.
Luokkakallio vetää hanketta, jossa kokeillaan suomalaisen hamppukuidun soveltumista erilaisiin teknisiin tarkoituksiin, esimerkiksi autojen sisäverhoiluun. Kuituhamppua viljeltiin viime kesänä 150 hehtaarilla.
Hamppu tekee syvälle ulottuvan juuren, ja Luokkakallion mukaan hamppu kasvaakin parhaiten kevyillä mailla, kun juuret pääsevät mahdollisimman syvälle. Alkukasvu on hidasta, mutta keskikesän jälkeen se kasvaa silmissä. Elokuun alussa hamppukasvusto on jo kolmemetrinen.
Kasvu on niin hurjaa, että se tukahduttaa rikkakasvit alleen. Hamppu ei tarvitse mitään kasvinsuojelua. Viljelykierrossa se onkin erittäin hyvä. Syväjuurisena sillä on vielä maanparannusvaikutusta.
Hamppu kylvetään lämpimään maahan yleensä kesäkuun alussa. Sen jälkeen sille ei tarvitse tehdä mitään. Sato korjataan syksyllä tai vasta keväällä ruokohelpin tapaan. Kevätkorjuussa osa sadosta menetetään. Korjuu onnistuu niittokoneella ja paalaimella.
Lue koko juttu KM:stä
Annaleena Ylhäinen