Satovuoden 2009 kylvösiemen korkealuokkaista
18.12.2009
Viime kesän sadon itävyys vaikuttaa poikkeuksellisen hyvältä. Siemenlevintäiset taudit ovat pysyneet kurissa peittaamalla.
Virallisten, markkinointia varten tarkastettujen kevätviljan siemenerien itävyyksien keskiarvot ovat kuluneen kymmenvuotiskauden parhaiden vuosien tasolla. Peittaamattomat itävyydet kuvaavat parhaiten satokauden yleistasoa. Ohran peittaamattomien näytteiden keskiarvo on 94,7 %, paras 10 vuoteen, ja kauran 93,9 %. Kevätvehnänäytteitä on analysoitu (30.11.2009 mennessä) peittaamattomana vasta niin vähän, ettei keskiarvo ole vielä luotettava.
Peitattujen näytteiden vastaavat luvut ovat ohralla 95,7 %, kauralla 94,8 % ja kevätvehnällä 93,0 %. Itävyydet ovat olleet tasaisen hyviä ja lähes kaikki erät ovat tähän mennessä täyttäneet itävyyden laatuvaatimuksen, 85 %. Itävyys- ja kasvitautitulosten taulukkoa päivitetään kahden viikon välein Eviran kotisivuilla (www.evira.fi/kasvintuotanto ja rehut).
Vuoden 2008 kevätviljaeristä jouduttiin hylkäämään itävyyden vuoksi harvinaisen paljon: 3 % ohranäytteistä, 10 % kevätvehnänäytteistä ja 15 % kauranäytteistä ei täyttänyt itävyysvaatimusta. Nyt viljanäytteissä ei ole todettu mitään erityisiä vioituksia.
Itämislepoa ei merkittävästi
Kotoisetkin idätykset onnistuvat tänä syksynä ilman erityistoimenpiteitä, koska itämislepo ei edullisen ja aikaisen tuleentumis- ja korjuukauden ansiosta kehittynyt voimakkaaksi. On kuitenkin aina muistettava, että idätyskoe kannattaa pitää viileässä noin viikon ajan ja siirtää vasta sen jälkeen huoneenlämpöön. Kylmäkäsittelyn ansiosta kaikki itämiskykyiset siemenet saadaan itämään ja tulos vastaa kevään tilannetta.
Nurmikasvien itävyydet normaaleja
Sertifiointia varten tarkastettuja timoteinäytteitä on valmistunut marraskuun lopussa 100 ja nurminatanäytteitä 60. Molempien lajien itävyyksien keskiarvo on 91,1 %, mikä on näille tyypillistä.
Itävyyden vuoksi on tähän mennessä hylätty 2 timoteierää ja 1 nurminataerä. Viime vuoden timoteinäytteistä 10 % jäi itävyydeltään alle laatuvaatimuksen (80 %) ja nurminatanäytteistä 4 %. Joissakin timoteinäytteissä on merkkejä hallavioituksesta.
Härkäpavun itävyyksissä ei ongelmia
Härkäpavun viljelybuumi on luonut suuren kysynnän siemenelle. Tähän mennessä valmistuneet näytteet ovat itäneet erittäin hyvin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kasvukausi oli tarpeeksi pitkä ja suotuisa ja härkapapukasvustot ennättivät tuleentua.
Härkäpapua ja hernettä on varottava kylvämästä lohkoille, joiden mangaanipitoisuus on alhainen ja viljelyssä on joka tapauksessa pidettävä huoli riittävästä hivenaineiden saannista. Mangaanin puute näkyy idätyskokeessa vaillinaisesti kehittyneinä taimina. Mangaanin puute aiheuttaa onttoutta ja silloin siemenet eivät kestä puintia ja muita käsittelyjä ehjinä ja niihin iskeytyy haitallisia homesieniä, jotka voivat pilaannuttaa taimet. Homeiden ja kuivissa siemenissä paljain silmin näkymättömän rikkoutumisen vuoksi itävyys voi alentua dramaattisesti.
Alkion vioittuminen aiheuttaa tavallisesti pääverson tuhoutumisen ja sitä korvaamaan kehittyy yksi tai useampia sivuversoja, joista ei kehity kunnollisia taimia. Laatu jää heikoksi, oli käyttötarkoitus mikä hyvänsä.
Siemenlevintäiset taudit
Joidenkin viljalajikkeiden sertifiointi siemeneksi ilman peittausta edellyttää siemenlevintäisten sienitautien testaamista. Tautisten siementen esiintymiselle on asetettu raja-arvot, joiden ylittyessä annetaan peittaussuositus tai peittausmääräys. Jos peittausmääräys annetaan, sen noudattaminen on edellytys siemenerän sertifioinnille. Tautianalyyseja tehdään myös ohjetarkastusnäytteille tautitilan-
teen ja peittaustarpeen selittämiseksi.
Viljalajikkeiden taudinkestävyydessä on suuria eroja. Testattaviksi määrätyt lajikkeet on todettu alttiiksi kyseisille taudeille. Siementarkastusyksikkö julkaisee Eviran verkkosivuilla listaa testattavista lajikkeista ja taudeista. Eviran verkkosivuilta löytyvät myös raja-arvot sienitautien esiintymiselle, raja-arvojen ylittymisestä aiheutuvat peittaussuositukset ja määräykset, sekä lista, johon on viljalajeittain eritelty eri tautien torjuntaan hyväksytyt peittausaineet. Listoihin tulee vuosittain muutoksia, joten niitä kannattaa seurata tarkasti.
Siemenlevintäisten kasvitautien analyysit ovat Eviran siemenlaboratoriossa 2000-luvulla voimakkaasti vähentyneet sertifioidun siemenen peittauksen yleistyessä. Esimerkiksi 2001 tutkittiin sertifiointia varten ohran lentonoki noin 450 ohranäytteestä, mutta vuonna 2008 lukumäärä oli vain 180. Siemenlaboratorioon tulevista näytteistä ei siis voida enää saada kovin kattavaa kuvaa tautien vuosittaisesta esiintymisestä siemenviljassa yleensä tai eri lajikkeilla.
Ohran taudit
Ohrasta tutkittavia tauteja ovat ohran lentonoki sekä ohran viirutauti ja siemenlevintäinen verkkolaikku.
Ohran viirutautia ja verkkolaikkua ei siementestauksessa käytössä olevilla analyysimenetelmillä voida erottaa toisistaan, joten annettu tulos on molempien yhteismäärä. Ohran viirutauti leviää yksinomaan siemenen välityksellä, mutta verkkolaikku voi talvehtia myös olki- ja sänkijätteessä maassa, ja levitä siitä kasvustoon. Verkkolaikkuun tehoavat sienitaudeille tarkoitetut kasvustoruiskutukset, mutta viirutautia voi torjua ainoastaan peittaamalla kylvösiemenen.
Ohran lentonokea esiintyy siemennäytteissä vuodesta toiseen jonkin verran. Haitallisessa määrin saastuneiden (≥ 0,3 %) näytteiden määrä näyttää ensimmäisten 44 tuloksen perusteella olevan lievässä nousussa ja asettuvan 25-30 %:n paikkeille. Näissä lukemissa se on viimeksi ollut vuonna 2003. Ohran viirutaudin ja verkkolaikun kohdalla tilanne on samankaltainen. Saastuntaa näyttäisi olevan vähän enemmän kuin viime vuonna. Alkukesän 2009 säät suosivat ainakin joillain alueilla nokitautien kehitystä, joten niiden torjuntaan tulee edelleen varautua. Vuoden 2009 näytteissä on mukana myös sellaisia, joissa ohran viirutaudin ja siemenlevintäisen verkkolaikun tartuntaprosentti on hyvin korkea.
Vehnän nokitaudit eivät ole hävinneet
Vehnälle ei tällä hetkellä ole määrätty pakollisia tautimäärityksiä, mutta vehnän haisu-nokea ei saa esiintyä siementuotannossa. Vehnän lentonokea tavataan siemennäytteissä harvinaisena, sillä viljelyssä ei ole erityisen taudinarkoja lajikkeita. Testejä tehdään vuosittain vain muutamia kappaleita.
Vehnän haisunoki on siemenlevintäisistä taudeista ainoa, jonka löytyminen vähäisessäkin määrin aiheuttaa suoraan sie-menerän hylkäämisen. Tautia on tavattu Eviran siemenlaboratorioon lähetetyistä näytteistä edellisen kerran yhdestä näytteestä vuonna 2003. Kyseessä ei ollut siemenerästä otettu näyte.
Elinkierroltaan, oireiltaan ja vahingollisuudeltaan haisu-nokea muistuttavaa vehnän sileää nokea (Tilletia laevis) on tänä syksynä todettu kahdessa näytteessä. Näytteet eivät olleet siemenviljelytiloilta. Saastunnat olivat voimakkaita, mikä viittaa siihen, että tauti on päässyt runsastumaan käytettäessä vuodesta toiseen peittaamatonta siementä. Nokisaastunta paljastuu yleensä viimeistään silloin, kun tummaa pölyä muistuttava itiömassa vapautuu saastuneista jyvistä puinnin yhteydessä.
Vehnän haisunoki ja sileä haisunoki ovat torjuttavissa vain peittauksella. Erityisen varuillaan kannattaa olla luomu-tiloilla, missä käytetään peittaamatonta kylvösiementä. Haisunokisia tähkiä on vaikea havaita kasvustosta. Nokijyvät rikkoutuvat puinnin yhteydessä ja aiheuttavat viljaan pilaantuneen suolasilakan hajun. Sileän haisunoen itiöiden tunkkainen haju ei ole yhtä selvästi tunnistettava, mutta saastunta pilaa silti sadon käyttömahdollisuudet. Markkinoilla on haisunokeen tehoava peittausaine, joka hyväksytään myös luomutuotannossa.
Kauran taudit
Kaurannoki määritetään laboratoriossa kaikista perussiemenluokkiin tarkastettavista kauraeristä, jotka markkinoidaan peittaamattomina. Tarvittaessa erille annetaan peittaussuositus tai peittausmääräys. Kauran siemennäytteitä tulee testattavaksi muutamia kymmeniä vuodessa. Kauran nokea löytyy lähes joka vuosi, mutta harvakseltaan.
Vasta muutamia vuosia sitten ensimmäistä kertaa Suomessa tavattu bakteeritauti, kauran kehälaikku, on joillakin alueilla herättänyt huolta siementuottajien keskuudessa. Bakteeritautiin eivät peittausaineet tehoa. Kauran kehälaikku ei Suomessa kuulu siemenlainsäädännön mukaan testattaviin lajeihin.
Kirjoittajat työskentelevät Eviran kasvianalytiikkayksikössä.