Puimurikauppa vuoristoradalla
6.11.2009
Myyntikaudella 2008-2009 Suomen pelloille tuli 337 uutta puimuria. Tämä on liki kolmanneksen vähemmän kuin edellisellä kaudella, joka osoittautui tähän mennessä vuosituhannen parhaaksi. Alkanut kausi jatkunee mollivoittoisena, mutta alamäki loivenee.
Puimurikaupassa kausi 2007-2008 jää kenties historiaan tämän vuosituhannen vauhdikkaimpana 490:llä myydyllä puimurilla. Sitä seuranneella ja juuri päättyneellä myyntikaudella jäätiin 337 puimuriin, mikä jää 2000-luvun keskiarvon alapuolelle kuudenkymmenen puimurin verran.
Huonomminkin on mennyt, eikä esimerkkejä tarvitse hakea kuin parin kolmen vuoden takaa. Silloin päästiin pari vuotta peräjälkeen niukasti päälle 300:aan puimuriin.
Viime kauden rysäys johtui suurelta osin edellisen kauden euforiasta, jossa velat näyttivät saatavilta ja lannoitteet edullisilta. Tämän aiheutti puolentoista vuoden takainen poikkeuksellinen viljan hintapiikki, josta valitettavasti on nyt palattu karusti maan pinnalle.
Vähänkään reilumman kokoisen puimurin (puintikoneisto 130+ cm) hankkimiseksi pitää viljaa nyt lähettää kauppaan vilja-
lajista ja puimurista riippuen 1 000 000-2 000 000 kg. Vähemmillä nollilla se on 1 000-2 000 tonnia tai 1-2 miljoonaa kiloa. Se on 25-50 täysperävaunukuormaa ja useamman sadan hehtaarin koko sato bruttoarvolla. Kaikki muut viljelykulut jäävät vielä perstaskun rasitteeksi. Muita selityksiä kaupan hiljenemiselle ei tarvita. Jos talous on kunnossa, saattaa nyt olla hyväkin tilaisuus puimurin uusimiseen. Sijoituksen kannattavuus on silti syytä laskea.
Puintiurakoitsijalle tämänhetkinen tilanne tietää jatkuessaan lisääntyviä työtilaisuuksia, kun isäntien omat puimurit alkavat vanhetessaan poikia kesken korjuukauden. Puitavan pinta-alan puimuria kohden on kasvettava edelleen.
Yhdellä puimurilla korjattava ala on viime vuosina lisääntynytkin. Sampo-Rosenlewin isäntäkursseilla tänä vuonna tehty kysely osoitti, että kurssin käyneen isännän uudella Sampolla puidaan keskimäärin 130 hehtaaria, josta noin 40 hehtaaria rahtipuintia. Sampo-myynnin malli-
jakauma huomioiden lukema on kohtalaisen suuri.
Hankkija pieniin päin
Hankkija-Maatalouden konekaupan johtaja Risto Varis on kohtalaisen tyytyväinen puimurimyyntikauden 2008-2009 tuloksiin. Edellinen kausi on vertailukohtana huono, sillä silloin puimurikauppa useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta johtuen kävi jo ylikierroksilla.
Hankkijallakin myynti laski neljänneksen ja liikevaihdossa lasku on Variksen mukaan vielä jonkin verran suurempi kuin pelkät myyntien kappalemäärät antaisivat odottaa. Kauppa painottui nyt enemmän siihen kokoluokkaan, joka perinteisesti on ollut Suomessa vahva. Suurimmissa puimureissa pudotus oli kovempi ja Sampo 2000-sarjan osuus Hankkijan myynnistä kasvoi.
Puimurikaupan hiipuminen on näkynyt käytettyjen kaupassa hintojen laskuna. Kiihkeimpänä aikana edellisellä kaudella myös vaihtohyvityksiin pääsi muodostumaan pientä kuplaa ja nyt on Variksen mielestä palattu normaaleihin hintoihin.
Alkaneen kauden myyntimääristä on Variksen mukaan vaikea arvata mitään, kuten niin monella muullakin toimialalla on viime aikoina voitu todeta.
”Todennäköisesti tullaan alaspäin”, suostuu Varis lopulta ennustamaan.
Hyvänä uutisena Hankkija-Maatalouden kohdalla Varis näkee Sampo-Rosenlewin sopivasti uudistetun malliston, jossa on melko pienillä hintavaikutuksilla saatu lisää puintitehoa 2000-sarjaankin.
Uusia Sampoja näille puinneille tuli 190 kappaletta. Suosituin Hankkijan puimurimalleista oli edellisvuoden tapaan Sampo 2065 HT155. Myös esikelalla varustettu Sampo 2085 kiinnosti aiempaa enemmän. Leveämpään puintikoneistoon perustuvaa 3000-sarjaa Sampoista oli runsaat 10 %.
Hankkija myi lisäksi 12 Deeren puimuria. Niistä W- ja CWS-sarjat kävivät kaupaksi jokseenkin tasatahtiin ja olipa joukossa yksi T:kin.
Keskolla normivuosi
Konekeskon tuoteryhmäjohtaja Jukka Kelton myyntikäyrillä juuri päättynyt puimurimyyntikausi vastasi aika pitkälti viime vuosien keskiarvoa. Laskua edellisestä huippukaudesta luonnollisesti tuli, mutta kaikkiaan Kesko myi kuitenkin 87 Claasia.
Ilahduttavana ja jopa yllättävänä Keltto pitää sitä, että kysyntää oli kaikille mallistoille aina muutamaa Lexionia myöden. Kysyntä suuntautui nyt aiempaa tasaisemmin koko puimurivalikoimaan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Dominatorin osuus oli enää puolet Claasin kappalemääräisestä myynnistä. Toisaalta 40:stä Tucanosta reilu kolmannes oli isompia, esikelalla varustettuja malleja.
Viimeisimpinä mukaan tulleet Avero ja Tucano Hybrid ovat Kelton mukaan täydentäneet hyvin Claasin valikoimaa. Keltto uskoo, että Averosta saattaa tulla jopa Claasin myydyin yksittäinen puimurimalli Suomessa, mutta Dominatorkin tulee pysymään suosittuna. Etenkin Dominator 130 ja 140, lisää Keltto. Avero ehti mukaan vasta aivan kauden lopulle ja niitä tuli Suomeen vain muutamia.
Käytettyjen puimureiden hintaa on Keskollakin selvästi hilattu alaspäin. Osaltaan tähän on vaikuttanut kaupan kansainvälistyminen. Hintojen pitäisi olla kilpailukykyisiä myös kansainvälisesti.
Jotta hinnat olisivat paremmin vertailukelpoisia ulkomaisten toimijoiden kanssa, Kesko on tämän vuoden alusta alkaen ilmoittanut käytettyjen koneiden hinnat ilman arvonlisäveroa.
Agritekin New Holland palasi normaaleihin lukemiin
Agritekin kauden 2007-2008 puimurimyynti teki niin valtavan loikan, että huolimatta myynnin putoamisesta nyt päättyneellä kaudella alle puoleen, on tulos silti kaikkien aikojen toiseksi paras. New Hollandeja tuotiin Suomeen 48 kappaletta.
New Holland TC54:n tilalle tullut TC5050 oli edeltäjänsä tapaan Agritekin halutuin puimurimalli ja TC-sarja kokonaisuudessaan vastasi reilusti yli puolesta Agritekin kappalemääräistä puimurimyyntiä.
Myös pykälää tehokkaampi CSX kävi kaupaksi hyvin ja sen osuudeksi tuli noin kolmannes New Hollandeista. Myyntijohtaja Heikki Seppälä uskookin CSX:n siirtyvän Agritekin suosituimmaksi mallisarjaksi jo muutaman vuoden sisällä. Suurpuimureiden osastolla CX:ien määrä lisääntyi kolmella.
Satomittauslaitteita ja automaattiohjauksia tuli muutamaan puimuriin, mutta edelleenkään ei Seppälän mukaan ole ollut näkyvissä minkäänlaista läpimurtoa tämäntapaisen tekniikan yleistymiselle.
Alhainen viljan hinta voi heijastua alkaneen puimurikauden myyntilukuihin olkoonkin, että nyt saatu hyvä sato jonkin verran tasapainottaa tilannetta. Seppälä ei lähde arvailemaan tulevia myyntilukuja suuntaan eikä toiseen. ”Mahdollisuudet on todella hyväänkin syksyyn tai sitten ei tule edes keskinkertaista tulosta.”
Seppälä tekee myyntiennusteita tehtaalle kuukausittain ja vuoden vaihteen tienoilla pitäisi olla haarukoituna jotakuinkin oikea arvio koko kauden myynnistä. Syksyn konepäivillä väkeä on liikkunut hyvin, mutta sitä on Seppälän mukaan vielä vaikea arvioida, miten se realisoituu lopulta tehtyinä kauppoina.
Timo Mikkola