Siemenen tuonti omaan käyttöön
16.10.2009
Kylvösiementä voi tuoda omaan käyttöön muualta Euroopasta ja jopa EU:n ulkopuolelta. Tuonnissa on omat vaatimuksensa ja riskinsä, joten muutamat perusasiat on hyvä muistaa tuontia suunnitellessa.
Viime vuosina tuotteiden ostaminen muista maista on helpottunut internetin käytön yleistyttyä. Internetin myötä myös tiedon hakeminen on helppoa. Kylvösiemenet ovat olleet yhteisölainsäädännön piirissä 15 vuotta. Samat säädökset koskevat siementuotantoa niin Suomessa kuin Ranskassakin. Näin ollen luulisi siemenen tuonnin omaan käyttöön olevan helppoa ja riskitöntä. Jokaisella jäsenvaltiolla on toistaiseksi oikeus pitää omalle tuotannolleen tiukempia vaatimuksia.
Uuden lajikkeen soveltuvuus Suomeen
Omaan käyttöön tulevan kylvösiemenen osalta tärkeimpänä tekijänä lienee viljelijän halu kokeilla uusia lajikkeita tai saada siementä halvemmalla hinnalla. Suomen kasvuolosuhteet ovat kuitenkin erilaiset kuin Keski-Euroopassa, joten erityisesti kasvuaika, monivuotisten lajien talvenkestävyys ja taudinarkuus ovat huomioitavia asioita lajiketta valittaessa. Lisäksi lajikkeen käyttötarkoitukseen on kiinnitettävä huomiota.
Ennen tuontipäätöstä kannattaa hakea tietoa, onko lajike ollut virallisissa lajikekokeissa Suomessa ja miten se on täällä menestynyt. Jos lajike ei ole ollut testattavana, tietoa kannattaa kuitenkin kysyä esimerkiksi MTT:n koeasemilta tai siemenliikkeiltä, jos lajike on ollut heillä muissa kokeissa. Samoin Ruotsin koetuloksia kannattaa hyödyntää, sillä niistä saa jo viitteitä, miten vaikkapa Keski-Euroopasta kotoisin oleva lajike on pärjännyt naapurimaassamme.
Löytyykö lajike lajikeluettelosta?
EU:n alueella kylvösiementä sertifioidaan Euroopan Yhteisön yleisestä lajikeluettelosta. Tätä lajikeluetteloa päivitetään jatkuvasti ja siellä on käytännössä kaikkien jäsenvaltioiden lajikkeet, joita voi sertifioida ja näin ollen myös markkinoida.
Jos tuonti tapahtuu jostakin muusta kuin EU:n jäsenvaltioista, silloin on tarkistettava onko lajike Euroopan Yhteisön yleisessä lajikeluettelossa. Jos lajiketta ei sieltä löydy, tuonti ei ole mahdollista. Luettelo löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/food/plant/propagation/catalogues/index_fi.htm tai www.gnis.fr.
Laatuvaatimukset vaihtelevat
EU:n jäsenvaltioissa on olemassa kylvösiemenelle minimi-laatuvaatimukset. Kylvösiemenen tulee täyttää vähintään nämä vaatimukset ennen kuin erä voidaan sertifioida. Lisäksi jäsenvaltio voi pitää tiukempia laatuvaatimuksia omalle tuotannolleen. Esimerkkinä mainittakoon hukkakaura, josta muun muassa Suomella, Ruotsilla ja Virolla on tiukemmat vaatimukset viljan siementen tuonnille.
Tuotaessa kylvösiementä Euroopan ulkopuolelta on syytä olla tarkempi siemenen laadun suhteen, koska laatuvaatimukset voivat lähtömaassa olla erilaiset kuin EU:ssa.
Kaupanpäällisenä hukkakauraa
Suomella on tiukemmat hukkakaurasäännökset kotimaiselle tuotannolle kuin EU:n direktiivit edellyttävät. Suomi saa vaatia myös Euroopasta tuotavalle viljakasvien kylvösiemenelle hukkakaurattomuutta.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun tuot omaan käyttöösi viljakasvien siementä, sinun tulee esittää pyydettäessä Eviran siementarkastusyksikölle erän virallinen hukkakaurattomuustodistus. Tämä todistus voi olla joko peräisin viljelyksen viljelystarkastuksesta, jossa viljelys on todettu hukkakaurasta vapaaksi tai sitten kyseisen erän analyysitodistus, jossa hukkakaura on tutkittu kolmen kilon näytteestä, eikä näytteessä ole esiintynyt hukkakauraa.
On syytä muistaa, että EU:n direktiivien laatuvaatimus viljakasvien siemenille on 0 kappaletta hukkakauraa 500 gramman näytteessä. Jos näytteestä löytyy yksi hukkakaura, otetaan toinen samanpainoinen näyte. Jos tässä näytteessä ei esiinny hukkakauraa, erä on hukkakaurasta vapaa. Kylvösiemenerän koko on viljakasveilla 30 tonnia, siksi todistus siemenviljelyksen hukkakaurattomuudesta on huomattavasti parempi tieto, kuin tutkittu kolmen kilon näyte.
Kotimaisesta sertifioidusta siementavarasta ei ole viime vuosina laboratoriomäärityksissä löytynyt hukkakauraa. Ulkomaisesta siemenestä hukkakauraa on löytynyt, vaikka tuonti-erien määrä suhteessa kotimaisiin eriin on ollut pieni. Hukkakauraa on tavattu sekä Etelä- että Keski-Euroopasta peräisin olevista siemeneristä.
Maahantuojan rekisteröityminen
Jos tuot omaan käyttöön kylvösiementä EU:sta, etkä aio sitä markkinoida, sinun ei tarvitse rekisteröityä Eviran elinkeinoharjoittajarekisteriin.
Sen sijaan, jos tuot kylvösiementä ja aiot markkinoida siementä Suomessa, sinun tulee rekisteröityä. Myös jos tuot siementä EU:n ulkopuolelta omaan käyttöösi, sinun tulee rekisteröityä.
Rekisteröitymislomake löytyy Eviran kotisivuilta ja se on yksisivuinen lomake, joka tulee täyttää ja lähettää joko sähköpostilla, faksilla tai kirjeenä Eviran siementarkastusyksikköön.
Vakuustodistus kiinni jokaisessa pakkauksessa
Jokaisessa siemenpakkauksessa, oli pakkaus sitten suursäkki tai pikkupakkaus, on oltava pakkaukseen kiinnitetty vakuustodistus. Vakuustodistuksen väristä selviää siemenluokka. Muita tärkeitä tietoja ovat tietenkin näytteenottoajankohta (kuukausi/vuosi), joka kertoo milloin kyseessä olevasta kauppaerästä on viimeksi otettu näyte. Jos näytteenottoajankohtaa ei ole kerrottu, voi pakkaamo ilmoittaa milloin erä on pakattu (kuukausi/vuosi). Muita tärkeitä asioita ovat laji ja lajike.
Suomessa on totuttu, että tarvittavat tiedot oikean kylvömäärän laskemiseksi ovat helposti saatavilla. Kotimaisissa vakuustodistuksissa erän laatutiedot ovat painettuina vakuustodistuksen alaosaan.
Eurooppalaisissa vakuustodistuksissa ei yleensä ilmoiteta laatutietoja. Joskus vakuustodistuksiin on painettu itävyysprosentti tai tuhannen siemenen paino, mutta ne eivät ole pakollisia tietoja. Ainakin saksalaisista vakuustodistuksista laatutietoja löytyy. Tästä syystä on hyvä kysyä myyjältä jo etukäteen ostettavan kylvösiemenerän laatu esimerkiksi analyysitodistuksen muodossa.
Useimmissa maissa on käytössä erän jäljittämiseksi kauppaerän numero (lot number) tai referenssinumero (reference number). Tällä numerolla on merkitystä, jos haluaa jäljittää erän historiaa sen viljelykseen saakka. Siksi yksi vakuustodistus kannattaa aina säilyttää mahdollista myöhempää tarvetta varten.
Tuonti EU:n ulkopuolelta
Jos aiot tuoda siementä EU:n ulkopuolelta, on perusehtona, että kyseisellä tuontimaalla on vastaavuus EU:n siementuotantojärjestelmän kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että lajikkeen ylläpito, kenttäkoetarkastukset, virallinen viljelystarkastus, kauppaerän muodostus, virallinen näytteenotto ja näytteen laboratoriotarkastukset ja sertifiointi tehdään samalla tavalla kuin EU:n jäsenvaltioissa. Vastaavuus myönnetään lajikohtaisesti ja lista päivittyy lähes vuosittain. Tarkempaa tietoa asiasta saa Eviran siementarkastusyksiköstä.
Euroopan ulkopuolelta tulevan lajikkeen tulee myös olla EU:n yleisessä kasvilajikeluettelossa. Siementen tulee olla myös sertifioitu ja täyttää meillä voimassa olevat laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset löytyvät www.evira.fi/kasvintuotanto ja rehut/siemenet linkistä. l
Kirjoittaja toimii ylitarkastajana Evirassa.
Ritva Vallivaara-Pasto