MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaatii: Suhdannelainoja maatilojen kassakriisiin
16.10.2009
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaatii valtiovallalta suhdannelainoja maatiloja uhkaavan kassakriisin varalta. Suhdannelainojen avulla maatiloja autettaisiin maailmanlaajuisesta talouslamasta johtuvan markkinakriisin yli, Marttila perustelee. Marttila ennustaa esimerkiksi maidon hinnan olevan alimmillaan keväällä 2010 ja viljamarkkinoiden säilyvän pitkään ongelmallisina.
MTK:n perustehtävän määrittely on hyvin yksinkertainen; se on jäsenistön edunvalvonta sen kaikessa laajuudessaan, linjaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. ”Käytännössä tämä tarkoittaa jäsenistön taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamista. MTK on ennen kaikkea talouspoliittinen etujärjestö.”
Marttila myöntää auliisti, että jäsenistön etujen välillä on väistämättä ristiriitoja. ”Ristiriitojen ytimessä on maatalouden tukipolitiikka ja se kysymys, miten ”tukikakkua” jaetaan.”
MTK:n sisällä on käyty keskustelua siitä, että pitäisikö meidän ”tehdä ruotsalaiset” eli jättäytyä tarkoituksella varsinaisen maatalouspolitiikan teon ulkopuolelle, kuten Ruotsin tuottajajärjestö LRF, Marttila paljastaa. ”Toistaiseksi on kuitenkin tultu siihen lopputulokseen, että parempi on olla aktiivinen neuvotteluosapuoli, ja että osallistumalla maatalouspolitiikan valmistelutyöhön pystymme parhaiten vaikuttamaan jäsenistön hyvinvointiin.”
Vaikka osa viljelijöistä sitä aina epäilee, yritämme ihan aidosti saada aikaan tasapainoisen ratkaisun niiden rahojen puitteissa, mitä on käytettävissä, Marttila lupaa.
Markkinaedunvalvonta on vaikeinta
Marttila pitää markkinaedunvalvontaa ehkä vaikeimpana edunvalvonnan osana ja myöntää, ettei siinä olla onnistuttu läheskään parhaalla mahdollisella tavalla. ”Esimerkiksi tämän vuoden keväällä olisi ehkä vielä painokkaammin pitänyt neuvoa viljelijöitä kesannoimaan ja perustamaan luonnonhoitopeltoja.”
Marttilan mielestä edunvalvontaa pitää katsoa myös pitemmällä aikavälillä. ”Ilman MTK:n voimakasta toimintaa ennen EU-jäsenyyden alkua maatalous ei olisi noussut neuvotteluissa kansalliseksi asiaksi ja tuskin neuvotteluissa olisi saatu lähellekään nykyisen tasoista ratkaisua, vaan olennaisesti heikompi”, arvioi Marttila, joka toimi maatalouspolitiikan tutkijana EU-jäsenyysneuvottelujen aikana.
”Toki jo silloin asiantuntijat ja monet muut näkivät, että 141-artikla on liittymissopimuksen heikko osa.”
Moni pitää EU-aikaa yhtenä torjuntavoittojen aikana, mutta torjuntavoitotkin ovat parempia kuin ei mitään, Marttila paukauttaa arvostelijoille. ”Maatalous-elinkeino on kuitenkin pidetty pystyssä ja maatilojen rakenne on kehittynyt kovaa vauhtia. Yksittäisten tilojen tasolla maatilayritysten kilpailukyky on parantunut matkan varrella”, Marttila listaa.
”Perusongelma on se, että maataloustuotannon kannattavuus ja viljelijöiden tulotaso ei ole missään nimessä tyydyttävällä tasolla, mutta turha siitä on MTK:n kaataa tuhkaa niskaansa, sillä tilanne on sama kaikissa länsimaissa. Ei maatalous keskimääräisesti mitaten kannata juuri missään.”
Marttilan mielestä nykyinen surkea markkinatilanne on täysin poikkeuksellinen ja johtuu hyvin suurelta osin yleisestä taloustilanteesta. ”Toki syytä on myös typerissä EU-tason päätöksissä ja vaikka joku nyt syyttää varmaan jälkiviisaudesta, kyllä MTK oli niiden joukossa, jotka varoittivat muun muassa maitokiintiöjärjestelmän lopetuksen vaikutuksista maitomarkkinoille.”
Suomessa maidon hinta on kuitenkin edelleen korkea eurooppalaisessa mitassa, mutta alaspäin on tultu kovaa vauhtia ja Marttila arvioi pohjakosketuksen tulevan keväällä 2010.
Marttila kannustaa kritiikistä huolimatta viljan energiakäyttöön eli heikkolaatuisimman viljan polttoon ja Marttila tukee myös ajatusta viljapohjaisesta bioetanolituotannosta. ”Bioetanoliteollisuuden maksukyky ei ole kovin hyvä nykyisellä öljyn hinnalla, mutta siitä huolimatta kannatan kotimaista bioetanolituotantoa.” Marttilan mukaan MTK on valmis osallistumaan bioetanolitehtaan investointiin jopa rahallisesti.
Viljatilanteeseen Marttila näkee vain yhden ratkaisun eli ensi kesänä vilja-alaa pitää supistaa ratkaisevasti. ”Ilman tuntuvaa kesannointia tämä varastotilanne rasittaa meitä seuraavat viisi vuotta.”
Luonnonhoitopellon 15 prosentin rajaa Marttila pitää yleisesti sopivana, mutta luonnonhoitopellon maksimialaa voisi ehkä kasvattaa vesiensuojelun kannalta kaikkein tarkoituksenmukaisimmilla lohkoilla.
Marttila muistuttaa, että myös kansain-välinen rahoituskriisi vaikuttaa edelleen viljamarkkinoihin.
EU:n päätökset tukea maidontuotannon kriisiä antavat mahtavat ainekset kotimaiseen kiistelyyn viljanviljelijöiden ja maidontuottajien välille, Marttila myöntää. ”EU:n päätöksistä on kuitenkin luettavissa, että komissio on toimintakyvytön ja paniikissa maitosektorin kanssa. Tuore tukipäätös on vain tekohengitystä.”
Marttila muistuttaa, ettei komissiolta ole vielä tullut tarkkaa ohjeistusta tuen maksuperusteista, joten periaatteessa tukea voidaan maksaa myös muille sektoreille kuin maidontuotannolle.
Maatiloja uhkaa kassakriisi
Maatiloja uhkaa tulevana keväänä kassakriisi, jota ei EU:n tukipäätöksillä ratkaista alkuunkaan, Marttila povaa. ”Rahantarve on niin huutava, että tähän tilanteeseen tarvitaan suhdannelainoja. Tämä on niin suuren mitta-luokan asia, ettei tätä ratkaista tavanomaisilla toimenpiteillä.”
Marttila ei sekoittaisi Makeran rahoja suhdannelainoihin, vaan rahoitus tulisi normaalisti rahoituslaitosten kautta korkotukilainoina, mutta valtion osuus korosta olisi merkittävä.
Jos nyt budjetissa puhutaan 40 miljoonan euron tulevien maksuvalmiuksien käytöstä, asia tulee sitten myöhemmin vastaan eli rahaa puuttuu, Marttila muistuttaa. ”40 miljoonaa ei edes riitä.”
Marttilan mukaan varsinaisia kassakriisi-tiloja on vielä vähän, mutta ennusmerkit ovat huonot. ”Maidon hinta laskee vielä ja kun vilja on halpaa, käynnistyy EU:ssa sikasykli ja kohta meillä on joka paikka täynnä sianlihaa. Viljakauppa on täysin jumissa.”
Sikasykli voimistuu, maitosykli alkaa
Marttila toimi ennen maatalousyrittäjän uraansa maatalouspolitiikan tutkijana ja hän analysoi markkinatilannetta entisen tutkijan tarkkuudella. Sikasykli on yksi tutkituimpia asioita maatalousekonomiassa, mutta siitä huolimatta ratkaisua tuotannon syklisyyteen ei ole löydetty.
Nyt sikasyklin rinnalle on tulossa maito-sykli, Marttila ennustaa. Maitosyklin esteenä on toistaiseksi olleet maitokiintiöt, mutta niiden poistuessa myös maidontuotanto muuttuu sykliseksi.
”Erona on vain se, että sikataloudessa muuttuvien kustannusten osuus tuotantokustannuksista on suuri, noin 80 prosenttia, mutta maidontuotannossa yli puolet kustannuksista on työtä ja pääomaa. Sikapuolella sektori reagoi nopeasti leikkaamalla muuttuvia kustannuksia ja siten tuotantoa, ja uusi tasapaino löytyy nopeasti.”
Maitopuolella reaktio on toisenlainen, sillä muuttuvat kustannukset ovat suhteellisen pienet, parhailla tehotuotantoalueilla selvästi alle 15 senttiä litralta. Vaikka tuotanto on kannattamatonta esimerkiksi 20 sentin litrahinnalla, yksittäisen tilan näkökulmasta kannattavin, ja lähes ainoa, ratkaisu on lisätä tuotantoa, koska muuttuvat kustannukset vielä katetaan, Marttila laskee.
Maitosyklin purkautuminen ei tapahdukaan samalla tavalla kuin sikasyklissä, jossa tuotanto joustaa, vaan maitosyklin päättää laaja maitotilojen konkurssiaalto, kun tilojen pääomat loppuvat, Marttila laskee. ”Tästä syystä komission on pakko ottaa lakki kauniiseen käteen ja lähteä etsimään keinoa maitomarkkinoiden tasapainottamiseen vuoden 2015 jälkeen.”
Marttila myöntää, että kiintiöjärjestelmä on ollut hankala järjestelmä, jossa aloittavat viljelijät ovat joutuneet maksamaan luopujille valtavat summat rahaa, mutta silti täysin vapaa tuotantokaan ei ole ratkaisu. Marttila pohtii esimerkiksi puutarhapuolen tuottaja-
organisaatioiden ja niiden harjoittaman sopimustuotannon mallia myös maitosektorille. ”Markkinavetoisesti tasapainoa ei synny.”
”Maitosektorilla Saksa on se kaatopaikka, joka sekoittaa koko Euroopan markkinat. Saksa on maidossa Euroopan sairas mies ja siellä olisi tärkeää saada meijerikentän keskittymistä, jotta sairas kilpailu loppuisi.”
Puun energiakäyttöä pakko lisätä
Teollinen puunkäyttö näyttäisi pienenevän teollisuuden tekemien päätösten seurauksena ja aika lailla näyttää siltä, että yli 50 miljoonan kuution käyttömäärän ei enää mennä, Marttila laskee. Samaan aikaan hakkuumahdollisuudet ovat hieman arvioijasta riippuen 80-100 miljoonaa kuutiota.
Tämä on positiivinen haaste Suomelle ja MTK tekee hartiavoimin töitä, jotta puunkäyttöä saadaan lisättyä.
”Yksi selvä tapa on puun energiakäytön merkittävä lisääminen. Jos ja kun vesistöjä ei tässä maassa juurikaan saa enää rakentaa, on lisääntyvä bioenergiavelvoite täytettävä pitkälti puulla.”
Marttila haastaa sekä poliitikot että teollisuuden mukaan talkoisiin. ”Erityisesti elinkeinoelämän puolella on oikeasti otettava energiapuu yhdeksi uudeksi puutavara-lajiksi.”
Marttila ei hyväksy lainkaan ajatusta, että puun poltto olisi haaskausta. ”Jos metsissä on vuosittain 50 miljoonaa kuutiota ylimääräistä puuta, jolle kukaan ei tunnu keksivän käyttöä, on kai järkevämpää käyttää se energiaksi kuin antaa lahota.”
Suomessa ei ole vielä hyväksytty jo Ruotsissa olevaa linjausta eli kuitupuun hinta määräytyy täysin sen energia-arvon mukaan, Marttila pamauttaa. ”Ja se hintakäyrä on pitkällä aikavälillä nouseva.”
Marttila ei anna myöskään periksi Helsingin lämmitysenergiassa. ”Nykyinen kivihiilen käyttö on korvattava puulla. Myös Helsingin velvollisuus on osallistua ilmastotalkoisiin.”
Tuulienergian laajamittaiseen lisäämiseen Marttila ei usko. ”Se on liian kallista.” Maatilakoon biokaasuhankkeiden jarruksi voi nousta valmisteilla oleva syöttötariffi, koska kokorajat nousevat liian suuriksi, Marttila pelkää.
Marttila pitää ydinvoimaa ainoana vaihtoehtona sille, että energiaintensiiviselle teollisuudelle pystytään takaamaan kohtuuhintainen energia. Kuluttajien energialasku kasvaa tulevaisuudessa. ”Alle 10 vuoden päästä olemme yleiseurooppalaisessa sähkömarkkinassa ja hinnat nousevat.”
Marttila kannustaa myös jätteenpolton ripeään edistämiseen. ”Parempi se on kuin kivihiilen poltto.”
MTK on jatkavien viljelijöiden asialla
Jos tulee tilanne, jossa meidän on pakko valita, olemme aina viljelyä jatkavien jäsenten puolella, Marttila korostaa. ”Harvoin näitä valintatilanteita tulee.”
MTK ei näe mitään syytä asettaa osa-aikaisia viljelijöitä ja päätoimisia viljelijöitä erilaiseen asemaan, mutta mahdolliset yksikkökokoon liittyvät tukikatot ovat mahdollisia, Marttila linjaa.
Marttila uskoo tilusrakenteen kehittymisen olevan yksi tärkeimpiä tapoja tehostaa tuotantoa. Marttila kannustaakin viljelijöitä tilusjärjestelyihin. Hän myös vaatii muutoksia maanvuokralakeihin, jotta nykyistä huomattavasti pidemmät vuokrasopimukset tulisivat mahdollisiksi. ”Pellonraivauskin on hyväksyttävä, sillä osalla tiloista se on ainoa tapa parantaa tilusrakennetta.”
Marttila vaatiikin päättäjiltä mahdollisuutta vaihtaa tukioikeus vanhalta, tuki-oikeutetulta pellolta raiviopellolle, jos samalla sitoutuu metsittämään vastaavan pinta-alan vanhaa peltoa. ”Tukiala ei lisääntyisi, mutta lohkokoko ja tilausrakenne paranisivat”, Marttila perustelee. ”Jono vuoden 2004 raivioihin saakka ansaitsee kuitenkin tukioikeuden poliittisten lupausten mukaisesti.”
Riita 141- ja 142-alueiden välillä alkaa Marttilan mielestä olla taakse jäänyttä maailmaa. ”Tukieroa on kansallisissa tuissa ja niissäkin aiempaa vähemmän. Epätasapainoa nautatuissa kyetään vielä lieventämään ja sika- ja siipikarjataloudessa ovat edessä täysin uudet haasteet koko Suomessa.”
”Nyt pitäisi hakea parasta mahdollista lfa-ratkaisua tuleville vuosille, jossa pellolle olisi oma lfa-tuki ja sitten kotieläintiloille eläinyksikkömäärään perustuva lfa-tuki. Nykyinen lfa-lisäosa pellon kautta maksettuna ei toimi.”
Marttila hieman kiertelee ja kaartelee, kun puhutaan geenimuunnellusta tuotannosta. ”Asia ei ole yksiselitteinen, mutta EU:n
varovaisuusperiaate on hyvä. Toisaalta mahdollisuudet tutkimus- ja koetoimintaan geenimuunnelluilla kasveilla on säilytettävä. Ovia ei pidä sulkea.”
Marttila arvioi, että noin 10 vuoden päästä ollaan tilanteessa, jossa on tehtävä konkreettinen päätös, voidaanko Suomen pelloilla viljellä geenimuunneltua viljelykasvia. ”Uskon, että yleinen mielipide muuttuu, mikä muuttaa myös poliittista suhtautumista Euroopassa.”
MTK selvitti lannoitteiden tuontia
Marttila uskoo, että MTK:lla on oma roolinsa myös maatilojen tuotantopanosten hankinnassa. ”Selvitimme viime syksynä lannoitteiden tuontimahdollisuutta, koska lannoitemarkkinoilla on oltava kilpailua. Kun tuli muita kaupallisia toimijoita, totesimme, ettei meidän tarvitse toimia.”
MTK suunnittelee myös sähkön kilpailuttamisen aloittamista. Aiemmin MTK teki sopimuksen yhden sähköntarjoajan kanssa, mutta ratkaisu ei toiminut. Nyt tarkoitus on tarjota jäsenille helppo tapa kilpailuttaa sähkö ja Marttilan mukaan myös muiden tuotteiden kilpailuttaminen on mahdollista.
Marttila kannattaa vahvasti Soklin kaivoksen avaamista, mutta siinäkin on oltava tiukkana. ”Lannoitteet pitää tehdä (fosforin jalostus) Suomessa.” Valtiovallan on toki osallistuttava hieman tarvittaviin investointeihin, mutta pääosa tarvittavasta infrastruktuurista on tehtävä kaivostoiminnan aloittajan toimesta, oli se sitten Yara tai mahdollisesti joku muu.”
MTK:n sijoitustoiminnalla ei ole eettisiä ohjeita
MTK:n toiminnan rahoitus perustuu jäsenmaksuihin sekä sijoitus- ja liiketoimintaan. ”Kun katsoo koko toiminnan, jäsenmaksut kattavat puolet toiminnasta, sillä jäsenmaksuilla rahoitetaan kokonaan paikallinen ja alueellinen toiminta. Keskusliiton toiminnan kuluista noin 15 prosenttia katetaan jäsenmaksuilla ja loput muulla toiminnalla.”
MTK joutui tekemään sijoitustoiminnassaan viime vuonna 31 miljoonan euron alaskirjauksen taseeseensa. ”Kyse ei ole tappioista vaan sijoitusomaisuuden arvojen alentumisesta”, Marttila muistuttaa.
”MTK:lla ei ole varsinaisia eettisiä ohjeita sijoitustoiminnalleen, mutta toki salkunhoitajilla on tietyt liikkumavarat ja emme me mihinkään moraalittomaan toimintaan lähde mukaan”, Marttila määrittelee.
”Suorissa osakesijoituksissa olemme erityisen tarkkoja ja vältämme liian isoja riskikeskittymiä.”
Pentti Törmä