Heinän karholle niitolla lisäsatoa ja parempaa laatua
11.9.2009
Siemenheinän niitto karholle ennen puintia on yleistä Euroopassa. Suomessa karholta puintia on kokeiltu, mutta se ei ole yleistynyt. Janne Berg Artjärveltä on ottanut menetelmän käyttöön laajemmassa mittakaavassa. Tavoitteena on päästä aikaisemmin puintitöihin, saada tuleentuminen tasaisemmaksi ja sen myötä korjata parempi ja laadukkaampi sato.
Heinän siementuotanto on ammattiosaamista vaativa taitolaji. Tutkittua siemenviljelyn tietoa on niukasti tarjolla. Siksi kokemuksen tuomaa tieto-taitoa on haettava ympäri maailmaa ja sovellettava oppeja Suomen olosuhteisiin.
Artjärveläinen Janne Berg on toisen polven heinän siemenen viljelijä ja intohimoinen alansa kehittäjä. ”Meillä on viljelty heinää aina. Parhaimmillaan kaikki tilan pellot ovat olleet heinällä”, 25 vuotta Rannan tilaa isännöinyt Berg toteaa.
Berg hakee tietoa kaikkialta. Lähes vuosittain hän matkustaa Englantiin, josta tuliaisina on tuotu muun muassa kolme leikkuupuimuria, muutama kurottaja, heinän vaakatasoleikkuri ja massiivinen lautasäes.
Uusimmat löydöt ovat Claas Maxi Swatcher -karhotin ja John Deere CTS -rumpuleikkuupuimuri kahdella leikkuupöydällä. Tavanomainen pöytä on 25 jalkaa leveä. Vaihtoehtona on käytettävissä 15 jalan noukinpöytä.
Keskimäärin 450 kiloa hehtaarilta
Rannan tilalla kasvaa 100 hehtaaria timoteita, 24 nurminataa, 6 raiheinää ja 6 hehtaaria kuminaa. Loput 60 hehtaaria on viljalla.
Pitkällä aikavälillä tilan keskisato timoteilla on ollut 450 kiloa hehtaarilta. Vaihteluväli vuosittain liikkuu 400 ja 600 kilon välillä. Osa niitetystä timoteista oli neljännen vuoden satoa, joka tuottaa siementä selvästi aikaisempien vuosien kasvustoa heikommin, Janne Berg kertoo.
Typpeä timoteilohkoille annetaan 90 kiloa hehtaarille. Korrensäädettä ruiskutetaan joka vuosi tarpeen mukaan, sillä Berg haluaa kasvustojen pysyvän pystyssä. Typen määrän lisääminen on harkinnassa. ”Se antaisi lisäsatoa ainakin teoriassa. Mutta samaan aikaan lisääntyvät lakoontumisriskit ja muut ongelmat. Harkinnassa on myös lannoitteen levityksen jakaminen kahteen osaan”, Janne Berg pohtii.
Jatkettavien heinäkasvustojen ongelmiin kuuluu olkien runsaus. Berg silppuaa pääsääntöisesti oljen kasvustoon. Keväällä hän sekoittaa äkeellä olkea ennen lannoitusta. Äes tukkeutuu, mutta hiertää sen jälkeen olkea tasaisesti.
Neljännen satovuoden jälkeen kasvustot lopetetaan glyfosaatilla ja kylvetään seuraavana vuonna viljalle. Jos siemenen lajike pysyy samana, sijoitetaan kylvön yhteydessä uudet heinän siemenet suojaviljaan. ”Periaatteessa meillä kylvetään viljan sekaan aina heinän siemen. Parhaat jätetään kasvamaan ja huonoimmat rikotaan. Muokkaus tehdään joko kyntäen tai lautas-äkeellä”, Berg kertoo.
Osa puidaan karholta
Berg niittää 16 jalan Claas Maxi Swatcherillaan timotein kahden metrin karholle pari viikkoa normaalia puintia aiemmin. Karholle ajo sujuu nopeasti, sillä ajonopeutena voi pitää 7-7,5 km/h.
”Tämä on vielä harjoittelua. Siksi puin osan heinästä tavanomaisesti ja osan karholta. Itse asiassa tämähän on kuin askel taaksepäin vähän samaan tapaan kuin heinän seipäille laitto”, Berg toteaa.
Niitto tehdään 15 cm:n sänkeen, jolloin ilma pääsee karhon alta kuivattamaan heinämassaa. Timotein kasvu loppuu karhon alla nopeasti.
Karhottimen akseliväli on 2,8 metriä, ja karho leviää noin kahden metrin alueelle. Massaa on paljon, mikä hidastaa kuivumista. Jos karho olisi kapeampi, kuivuminen nopeutuisi.
Vesisade niiton jälkeen on ongelma. ”Toisaalta sateen ja kasteen jälkeen timotein tuleentumisprosessi vauhdittuu”, Berg pohtii.
Timotein siemen ei varise karholla. Edes tuuli ei lisää siementappioita. ”Varisseet siemenet jäävät karhon päälle ja tulevat poimituksi noukinpöydällä puimuriin.”
Puintiin päästään jo muutaman päivän sisällä niitosta säiden niin vaatiessa. Muutoin voidaan odottaa kuivumista vaikka viikon. ”Kasvukosteus kestää kauan kuivua. Sen sijaan läpikasvu kuivuu karholla yhdessä vuorokaudessa”, Berg toteaa.
Itse puinti tavanomaiseen sadonkorjuuseen verrattuna sujuu lähes leikiten. ”Puinti on miellyttävää ja etenee noin 5 kilometriä tunnissa.”
Noukinpöytä noukkii kaksi karhoa kerralla. Läpikasvanut juuriheinä ja muu vihreä kasvinosa on poissa. Kasvusto on tasaisesti tuleentunutta. Pöly puidessa on huomioita herättävää. Puintikosteus on parhaimmillaan alle 11 prosenttia.
”Tavoitteena on ainakin 20 prosentin sadon lisäys. Tuleentumisen tasaisuus tuo laatua, ja se on etu myös karjamiehille paremman siemenen muodossa.”
Timotein puinnin ajoitus on kompromissi. ”Irtipuinti on timotein siemenviljelyn suurin haaste. Tähkän pään on oltava auennut ja osa sadosta varissut. Vasta silloin saadaan pääsato talteen.” Suomessa muutamat viljelijät puivat timotein kahteen kertaan, mutta kulujen noustessa se ei liene kovin kannattavaa.
Karholta puinti helpottaa myös heinän jälkihoitoa, sillä kasvustossa ei näy puintijälkeä. Normaalipuinnin jälkeen Janne Berg niittää kasvuston ennen talvea vaakatasoleikkurilla.
Kuivaukseen Bergillä on asianmukaiset laitteistot. 4 500 hehtolitran varastokuivuri valmistui 2002. Samana vuonna kohonneessa Antti-kuivurissa kuivatetaan pääosa sadosta. Tänä vuonna heinän siementä ei kierrätetty lainkaan kylmä-ilmakuivurin kautta. Varastokuivurissa ilma kiertää korkeimmillaan 5 metriä sekunnissa.
”Jos ilman nopeus on korkeampi, ei ilma ehdi kyllästyä kosteudesta”, Berg toteaa.
Janne Berg näkee Suomella hyviä mahdollisuuksia heinän siemenviljelyn kehittämisessä. ”Auringonvalon määrä vastaa Suomessa Pohjois-Tanskaa. Tästä syystä me voimme kilpailla Keski-Euroopan kanssa parantamalla menetelmiämme.”
Lue koko juttu KM:stä
Kimmo Hovi