Suuri vastaanottokapasiteetti siivittää sadonkorjuuta
14.8.2009
Agrologi Jarmo Kontulainen hankki kerralla kaksi viidensadan kuution kuivaavaa viljasiiloa, koska ne tuntuivat ratkaisevan hänen sadonkorjuuongelmansa. Nyt hän uskoo saavansa puida niin paljon kuin säät sallivat ja puimurilla ehtii. Haussa ovat myös viljankuivauksen kustannussäästöt.
Ajatus kuivurisiilojen hankkimisesta lähti muhimaan teurastamolta saadusta vinkistä, aiemmin luetusta amerikkalaisesta tutkimuksesta sekä kahden suomalaisen pioneerin viime syksynä saamista hyvistä kokemuksista. Ne vahvistivat Kontulaisen käsitystä tämän tekniikan toimivuudesta myös Suomen oloissa.
Investointipäätöstä helpottivat sekä viime syksyn kokemukset hurjasta kalliin öljyn menekistä että puintipäivien vähyydestä. Kaikki keinot, joilla sadonkorjuuta voidaan jouduttaa, kävivät mielessä.
”Viime syksynä piti puida aina kun siihen oli mahdollisuus, oli puintikosteus mikä tahansa. Öljylaskut olivat sen mukaisia.”
Kuivaavan viljasiilon suuri vastaanottokapasiteetti teki vaikutuksen. Siihen voitaisiin laittaa viljaa ihan niin nopeasti kuin oma 15-jalkainen leikkuupuimuri suinkin ehtii otollisina päivinä suoltamaan. Hyvänä päivänä puimurilla saa talteen 15-20 hehtaarin viljat. Kun sää sallii, puintipäivää ei tarvitse lopettaa enää kesken.
Nyt öljyä ei välttämättä käytettäisi enää ollenkaan, Kontulainen uskoo. Mutta lisälämmöstä ei ole haittaakaan, ja joskus se saattaa olla hyvin tarpeellista. Hän on virittelemässä kahden kuivaavan viljasiilon vierekkäin asennettujen puhaltimien eteen radiaattoria, johon tuotettaisiin lämpöä reilun sadan kilowatin teholla talon vanhasta hakekattilasta.
Nuori isäntä ei erityisemmin nauti öiden valvomisesta kuivaamolla, yöllä on parempaakin tekemistä. Uudet siilot ovat ratkaisu myös tähän ongelmaan. Ne ovat siinä mielessä yksinkertainen ratkaisu, että kuivaus pidetään päällä noin kuukauden verran yötä päivää, ilman mitään eränvaihtoja.
Yksinkertaista tekniikkaa
Kontulaisen Tila Oy:n talouskeskuksessa on vanhan viljankuivaamon yhteydessä kaatosuppilo ja toimiva pysty elevaattori, joita käytetään hyväksi kuivaamon yhteyteen rakennettujen uusien siilojen täytössä. Vilja on tarkoitus siirtää uudella Skandian ketjuelevaattorilla vinosti lähemmän siilon täyttöaukon päälle ja siitä toisella vaakakuljettimella seuraavaan siiloon.
Harjalle yli 11 metrin korkeuteen tuotu puintikostea tavara tippuu siilon sisääntuloaukon kohdalle ripustettuun levittimeen, jonka siivekkeiden pitäisi pyöriessä muuttaa viljavirta tasaiseksi jyväsateeksi siilon pohjalle.
Siilon pohjalla oleva teräksinen lattiarakenne ja pinnan rei’itys johtavat puhaltimelta tulevan kuivausilman viljan
joukkoon. Viljaa sekoitetaan pystyruuveilla niin kauan kuin kuivausta on tarpeen jatkaa. Kummassakin siilossa on kaksi pystyruuvia, jotka liikkuvat samaan tahtiin edestakaisin siilon säteen mukaisesti kääntyvällä vaaka-akselilla. Akseli on ripustettu toisesta päästä siilon keskipisteen kohdalle ja se tukeutuu siilon reunalla olevaan kiskoon. Sekoitusruuvien jatkuva hidas liike tuottaa kehäkukkamaisen kuvion.
Viljan seassa pyörivät avoimet pystyruuvit nostavat viljaa ylöspäin. Höllennetty vilja läpäisee ilmaa paremmin kuin kasaan painunut vilja. Hidas sekoitus ja joka paikan läpi käyvät sekoitusruuvit varmistavat kuivauksen tasaisuutta ja estävät kuorettuman ja kokkareiden syntymistä.
Ruuvien liikeradan ohjaukseen on sisällytetty automatiikkaa, joka tehostaa kosteaan viljaan muodostuvien paakkujen rikkomista. Alapäästään irti olevan sekoitusruuvin viljamassassa etenevä liike hidastuu paakkujen kohdalla. Kun yläpää kuitenkin jatkaa matkaa, muuttuu ruuvin kulma. Yläpään liike pysähtyy kulman kasvaessa liian suureksi, jolloin ruuville jää enemmän aikaa hajottaa tiivistymää.
Kuivauksen ohjaukseen on olemassa monentasoista ohjaustekniikkaa, joilla hallitaan siilojen täyttöä, kuivausta ja purkua aina internetin kautta toimivaa yhteyttä myöten, mutta Kontulaisten tilalla päädyttiin yksinkertaisimpaan ratkaisuun.
Käytännössä kaikki onnistuu yksinkertaisesti manuaalisella ohjauskeskuksella, jossa kytketään tarpeen mukaan elevaattori, kuljettimia, levitin ja sekoitinyksikkö sekä puhaltimet tai tyhjennykseen liittyvät ruuvit päälle ja pois päältä. Kuivauksen aikana puhaltimet ja sekoittimet käyvät koko ajan.
Kuivan sekaan kosteaa viljaa
Kuivaus kuivaavassa viljasiilossa on hyvin erilaista kuin mihin on totuttu. Eräkuivaukseen tottuneelle vie hetken aikaa totutella ajatukseen, että jo kuivaksi saatuun viljaan sekoitettaisiin puintikosteaa tavaraa. Siilossa jo kuivunut vilja toimii ikään kuin puskurina, johon tuoreempaa tavaraa sekoitetaan. Siilossa on siis samaan aikaan sekaisin kosteudeltaan monenlaisia jyviä. Oleellista on saada kuivuminen etenemään koko ajan ja kaikissa jyvissä riittävän pitkälle.
Kun kaikki samaan tarkoitukseen menossa oleva vilja laitetaan samaan siiloon, saadaan lopputuloksena tasalaatuista tavaraa, mikä on kotieläintilalliselle hyvä asia. Sen sijaan viljan myyjältä jää parhaat laatulisät saamatta, kun tuotetaan massa-tavaraa.
Nyt tehty investointi ei jätä Kontulaisen Tila Oy:n vuosi sitten kunnostettua, parin kilometrin päässä olevaa lämmin-ilmakuivaamoa kylmilleen. Sitä voidaan edelleen käyttää sekä rahtikuivauksessa että omien siemenerien kuivauksessa ja varastoinnissa. Ja jos sääolosuhteet heittäytyvät oikein hankaliksi, märimmät lastit on mahdollista edelleen kuivata öljyllä.
Kontulaisen mukaan tämä säilöntämenetelmä on parempi vaihtoehto kuin ilmatiivis säilöntä, sillä kuivurisiilolla on mahdollista tuottaa markkinakelpoista viljaa. ”Ilmatiiviin siilon vilja on aina jalostettava eläinten kautta ulos. Lisäksi ilmatiiviisti säilötyn viljan kanssa saattaa tulla ongelmia porsastuotannossa.”
Kahdella kuivaavalla viljasiilolla kuivataan kaksi merkittävintä viljalajia. Kontulaiset aikovat tuottaa toisessa siilossa leipäviljaa ja toisessa siilossa rehuviljaa tilan sadan emakon porsitussikalaan.
Esa Mustonen