Suomalaiselle ohralle ei ole kysyntää
14.8.2009
Viljasta on tulossa huippusato, varastot ovat täynnä vanhaa viljaa eikä vienti vedä. Puintiaikaan moni myy taas varastotilan uupuessa satonsa hinnalla millä hyvänsä. Loput jäänevät odottelemaan parempia aikoja, ainakin niin kauan kuin kukkaro kestää. Hintojen nousua ja viennin käynnistymistä
ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.
Syksystä näyttää tulevan viljanviljelijän näkökulmasta katastrofi. Rehuviljan ostajalla on taas kissanpäivät. ”Tästä syksystä voi tulla varastoinnin kannalta erityisen hankala, sillä varastot ovat täynnä, ja ohraa saattaa tulla taas satoja miljoonia kiloja ylijäämää”, sanoo Mavin ylitarkastaja Hannu Koponen.
Vienti ei vedä lainkaan, markkinat ovat rauhalliset, ja hinnat alhaalla. Ohran hinnan ei voi odottaa juuri nousevan talven mittaan, ellei maailmanmarkkinoilla synny sille voimakasta kysyntää. Ja jos hinta nouseekin maailmalla, Euroopan hinta-tasoa puskuroi suuret interventiovarastot. Euroopassa ohran hinta pysynee tasaisen matalana koko talven.
Mihin kaikki suomalainen ohra oikein mahtuu? Kotimaisen teollisuudenkin ostomäärät ovat rajalliset, sanoo Raision viljakauppayksikön johtaja Pasi Lähdetie. ”Varastokapasiteettia on muutaman kuukauden tarpeisiin. Lisäksi täytyy muistaa, että välivarastointi maksaa aina.” Teollisuuden kannattaa siis olla koko ajan markkinoilla ja ostaa viljansa suoraan viljelijöiltä. ”Me haluamme lisätä suoraa viljanhankintaa. Ja meidän kannalta tärkeintä on viljan laatu”, Lähdetie sanoo.
Ilman osoitelappua tuotetulle viljalle ei löydy ylitarjontatilanteessa kysyntää. Mallasteollisuus on aiempina vuosina ostanut jonkin verran mallasohraa myös muilta kuin sopimustuottajiltaan. Tänä syksynä tilanne näyttää toiselta. ”Mallasmarkkina on ollut ruuhkainen viime vuoden lopusta lähtien. Maltaan kysyntä on heikentynyt, koska oluen kulutus on laskussa. Jos sopimustuottajiemme sadon laatu on hyvä, on tuskin tarvetta ostaa mallas-
ohraa muilta tiloilta”, sanoo Viking Maltin viljanhankintapäällikkö Minna Oravuo.
Tiken heinäkuun lopun ennusteen mukaan Suomen viljasato voi yltää jopa 4 300 miljoonaan kiloon, josta ohraa olisi 2 100 miljoonaa kiloa. Ylimääräisen viljan voi olettaa taas päätyvän interventioon, elleivät vientimarkkinat käynnisty. Ensi kesä onkin viimeinen ohran interventiokesä.
Koposen mukaan kuluneella satokaudella interventioon tuli ohratarjouksia yli 220 miljoonaa kiloa, ja vehnätarjouksia alle miljoona kiloa. Viljat on toimitettu interventiovarastoihin heinäkuun loppuun mennessä. Suomessa on eniten ohraa interventiossa kaikista EU-maista. Ohran ylituotanto Suomessa oli viime satokaudella yli 300 miljoonaa kiloa. Viljelijöiden omissa varastoissa on siis vielä noin 100 miljoonaa kiloa ohraa.
Maailmanmarkkinat eivät vedä
Viljamarkkinoiden globaali tilanne on tällä hetkellä tasapainoinen ja rauhallinen, sanoo MMM:n kaupallinen neuvos Seppo Koivula. Argentiinan kuivuuden jälkeen ei ole tullut mitään suurempia viljasatoja rajoittavia tekijöitä. Sadot ovat runsaat, ja kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Eli varastot eivät kulu, eikä huolta niukkuudesta ole. Maailmanmarkkinoilla ei ole suuria kysyntäpiikkejä, joten vilja ei juurikaan liiku.
Suomalaisen viljanviljelijän kannalta tilanne ei näytä hyvältä, Koivula myöntää. Varsinkin kun näyttäisi olevan tulossa ennätyssuuri sato.
”Suomalaisen tuotannon näkökulmasta tärkeintä on seurata mitä tapahtuu Euroopassa ja Mustallamerellä”, Koivula muistuttaa. Ohrat ja vehnät on jo pääosin korjattu Euroopassa. Mitään yllätyksiä ei näyttäisi tulevan eli sato on hyvä eikä niukkuutta ole. Rehuohra- ja rehuvehnämarkkinat ovat tukossa, sillä vienti ei vedä.
Viljamarkkinaennusteita laativa Strategie Grains arvioi EU:n ohraylijäämän olevan tulevan satokauden lopulla 4 500 miljoonaa kiloa ja vehnäylijäämänkin 3 000 miljoonaa kiloa. Strategie Grains ei siis näytä uskovan EU:n viennin elpymiseen koko talven aikana.
Koivulakaan ei usko viennin laukaisevan tämän syksyn viljatilannetta, vaan viljat on mahdutettava Suomeen. ”Rehuohrasta tulee syksyllä ongelma. Sitä pitäisi saada vientiin, mutta vienti ei vedä. Sitä on pakko säilyttää tiloilla. Ne joilla ei ole varastoja, ovat tietenkin huonoimmassa tilanteessa.”
Viime syksynä Venäjä ja Ukraina tarjosivat runsaasti viljaa myyntiin Mustanmeren vienti-
satamissa. Se hyydytti EU:n viennin, ja painoi hinnat lopulta interventiotasolle.
Suomalaisen ohran tärkein vientialue on Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka, ja suurin yksittäinen maa on Saudi-Arabia. Koivula uskoo, että kysyntä lähtee kasvuun jahka lama hellittää. Ajankohtaa on vain mahdotonta arvailla.
Nyt Koivula kehottaa viljelijöitä seuraamaan viljan hintanoteerauksia. ”Erityisesti Hampurin noteerauksia ja eurooppalaisia hintoja kannattaa seurata. Siitä voi päätellä, miten hinta alkaa kehittyä.”
Johdannaiskauppa yleistynee
Nordea avasi keväällä johdannaiskaupan, jolla voi suojautua viljan hintamuutoksilta. Viljanviljelijä voi suojata itseään viljan hinnan laskulta silloin, kun viljan hinta on hyvä. Viljan ostaja voi puolestaan suojautua hinnan nousulta hintojen ollessa edullisia. Eli kyse on vakuuttamisesta hinnan muutoksen varalle.
Riskienhallinta on normaalia toimintaa yritysmaailmassa. ”Tuskinpa löytyy kuljetusyritystä, joka ei suojaisi itseään dieselin hinnan muutoksilta”, sanoo Nordean asiantuntijajohtaja Timo Jaakkola. Teollisuudelle suojautuminen hintamuutoksilta on arkipäivää. Esimerkiksi rehuteollisuus on tehnyt soija- ja rapsisuojauksia jo pitkään.
Tällä hetkellä rehun ostajien kannattaisi suojautua hinnannousulta. Jaakkolan mukaan broileri- ja sikatilat tulisivat lähinnä kysymykseen. ”Johdannaiskauppa sopisi hyvin näiden maatilayritysten työkalupakkiin”. On huomattavasti edullisempaa ostaa futuureja, kuin rakentaa lisää säilytystilaa ja ostaa sinne edullisen hintakauden viljaa.
Johdannaiskauppa lähti varsin verkkaisesti liikkeelle. Jaakkolaa se ei sinänsä yllättänyt, kun ottaa huomioon, että vain vajaa kolme prosenttia viljelijöistä on ilmoittanut halukkuudestaan tehdä kiinteähintaisia sopimuksia. Riskienhallinta ei tunnu kiinnostavan suomalaista viljelijää. Ruotsissa suojausten teko on jo paljon yleisempää.
Nordea on toistaiseksi ainoa viljan johdannaiskauppoja tarjoava pankki. Nordea perii palveluistaan provisiota puolesta prosentista prosenttiin kaupan arvosta. Suojausten teko on kuitenkin tulevaisuutta ja se yleistyy myös viljakaupassa. Näin uskoo myös Seppo Koivula. Jaakkola kannustaa viljelijöitä opettelemaan hintasuojausten tekoa aluksi yhdellä 50 tonnin sopimuksella.
Lue koko juttu KM:stä
Annaleena Ylhäinen