Viron parhaat lehmät yli tuhannen lehmän karjassa
15.8.2008
Virosta löytyy useita maitoa tuottavia suuryksiköitä. Yksi suurimmista, Tartu Agro AS erottuu muista huippulaatuisen eläinaineksensa ansiosta. Pitkäjänteisellä työllä, osaamista kartuttamalla ja erinomaisia tuotanto-oloja hyödyntämällä tuotanto on pystytty virittämään kilpailukykyiseksi.
Olemme yhdellä Viron suurimmista lypsykarjatiloista Tartumaalla aivan Tartun kaupungin lähistöllä. Tartu Agro AS:n yksi omistajista, eläinlääkäri ja intohimoinen karjanjalostaja Maija Mölder kierrättää suomalaisen neuvontajärjestön kotieläinasiantuntijoita talouskeskuksen pihattorakennuksissa ja latelee kunnioitusta herättäviä tuotoslukuja, joita on vaikea yhdistää näin suureen karjaan.
Lähes 1 200 lehmän keskituotos oli viime vuonna melkein 10 000 kiloa lehmää kohti. Karjantarkkailutietojen mukaan yhtiö on ylitse muiden. Tuore kansallinen lista koko maan parhaista Eestin punaisen karjan huippulehmistä on yksipuolinen. 25 parhaan lehmän listalta löytyy vain viisi muiden karjojen eläintä.
Mustavalkoisten holstein-lehmien puolellakin yli puolet huippulehmistä löytyy Tartu Agron pihatoista.
Mölder on silminnähden ylpeä sekä yrityksestään että varsin kirjavasta karjastaan, joista noin puolet luokitellaan mustavalkoiseen Eestin holsteiniin ja puolet Viron punaiseen rotuun kuuluvaksi. Tilan karjassa on tuontiperimää Sveitsin ruskeasta, Ruotsin ja Tanskan punaisesta, Saksan punakirjavasta, jersey-lehmästä kuin myös Suomen ayrshirestä. Monipuolisuus näkyy pitkän ruokintapöydän äärellä seosrehua mutustavasta ja monikansallisesta lehmärivistöstä. Lehmien joukossa ei ole enää yhtään täysin kotimaista yksilöä, Mölder tunnustaa.
Yksi viimeisimmistä ja erinomaisesti onnistuneista hankinnoista on kanadalaisen holstein-sonnin siemen, jonka avulla tuotetuilla tyttärillä on kaunis utareiden muoto. Näistä sisaruksista yksi on emännän silmäterä. Mölderin harjaantunut silmä löytää Juniksi nimetyn rouvan nopeasti noin sadan lehmän ruokintaryhmästä. Maan championiksi valittu Juni on herunut parhaimpana vuotenaan 17 400 kiloa.
Eläimistä pidetään hyvää huolta
Karja on jaettu kahteen 600 lehmän yksikköön. Meille esitellyssä yksikössä on kolme kahdensadan lehmän kylmäpihattosiipeä, lypsyasema kokoomatiloineen sekä kaksi jättimäistä lietesäiliötä. Toinen viime joulukuussa valmistunut vastaavanlainen yksikkö ja sikala ovat seitsemän kilometrin päässä.
Suuren yksikön lehmät on jaettu tuotosvaiheen mukaan viiteen ryhmään. Lehmät lähtevät kierrokselle poikimaosastolta, jossa ollaan vasikan kanssa kolme päivää. Seuraava vaihe liittyy tiineeksi tulemiseen. Lehmät jaetaan kahteen ryhmään, joista toiseen päätyvät hoitoa vaativat lehmät. Tiineeksi tulleet jatkavat tuotoksen mukaisissa ryhmissä. Ummessa olevat muodostavat lisäksi oman ryhmänsä.
Lehmiä ruokitaan kahdesti päivässä seosrehulla, josta suurin osa on tilalla tuotettua. Viljaa, heinää, nurmisäilörehua sekä maissisäilörehua riittää varastoissa. Valkuaista sisältävät rapsipuriste ja soijarouhe ostetaan.
Peltoa Tartu Agrolla on 4 000 hehtaaria. Siitä kolme neljäsosaa on vuokrattu valtiolta 25 vuodeksi.
Kävelemme tilan oman sorkkahoitotelineen ohi ja Mölder kertoo, että kaksi kertaa vuodessa käsiteltävien sorkkien hoitoon on varattava aikaa toista kuukautta kerrallaan.
Lehmistä pidetään täällä hyvää huolta. Lehmän keskimääräinen poistoikä on noin kuusi vuotta. Yleisin poiston syy on utareviat. Sitten tulevat hedelmällisyyshäiriöt, jalkaviat ja aineenvaihdunnan häiriöt.
Onnekkaimmilla on mahdollisuus päästä laitumelle kesällä. Näitä onnellisia ovat ummessa olevat, mutta ei niistäkään aivan kaikki. Muut saavat tyytyä tuttuun pihattoympäristöön, johon kesän tuntua tuovat auki rullatut verhoseinät, lisääntynyt valon määrä ja tuulten kantamat tuoksut.
Viisi vuotta käytössä ollut kylmäpihatto on toiminut odotusten mukaisesti. Yhdelle seinustalle on koottu pakkasen ja tuulen pysäyttämiseksi pari kerrosta suuria kanttipaaleja, mutta ennustettua ankaraa säätä ei viime talvena tullutkaan, Mölder selostaa. Kylmin jakso, miinus 15 astetta, kesti vain kaksi päivää.
Käymme vielä 24-paikkaisella, kovassa käytössä olevalla lypsyasemalla. Tällä lypsetään viisisataa lehmää kolme kertaa vuorokaudessa. Kaksi lypsäjää lypsää tunnissa 120 lehmää, ja yksi lypsy kestää lähes viisi tuntia. Lypsäjiä avustaa traktoristi, joka ohjaa lehmät kokoomatilaan.
Asemalle on asennettu varsinaisen tilasäiliöön johtavan putken oheen toinen putki lääkitylle maidolle. Mölderin mukaan lehmien utareterveys on kuitenkin kunnossa, ja tulehduksia on hyvin vähän. Valion meijeriin toimitettavan maidon soluluku on 280 000.
Lue koko juttu KM:stä
Esa Mustonen